Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Pääkirjoitukset

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    Viidennen ydinvoimalan rakentamisen järjettömyys on tämän
    kevään aikana osoitettu lukemattomissa selvityksissä ja kirjoituksissa.
    Lehtikirjoituksista tuoreimpiin kuuluvat emeritusprofessori Pentti Malaskan
    kirjoitus 29.4.Turun Sanomissa sekä Teknillisen korkeakoulun tutkimuspäällikön
    Rauno Sairisen ja Turun kauppakorkeakoulun tutkimusjohtajan Markku Wileniuksen
    kirjoitus 30.4. Helsingin Sanomissa.

    Malaska osoittaa, että hallituksen tekemät ydinvoiman edullisuusvertailut
    ontuvat pahasti ja ovat ristiriidassa ”terveen markkinatalouden vaatimusten”
    kanssa. Ydinsähkö ei ole kannattavaa.

    Malaska esimerkiksi muistuttaa, että sähkön kulutus ja
    tuotanto vaihtelee suuresti viikoittain, päivittäin, tunneittain
    ja hetkestä hetkeen elämän rytmin, vuoden aikojen ja talouselämän
    suhdanteiden mukaan sekä satunnaisista syistä. Ydinvoimalaitokset
    toisin kuin muut voimantuotantomuodot ovat kuitenkin tekniseltä rakenteeltaan
    sellaisia, että niitä ei voida säätää eri
    tehoille vaihtelevan tarpeen mukaan, vaan niitä on pakko ajaa käytännöllisesti
    katsoen koko ajan joko täysillä tai ei ollenkaan.

    ”Näin ollen ydinvoimalaitos ottaa joka hetki suuren kokonsa
    mukaisen osan tuotannon kokonaistarpeesta, ja muiden tuotantolaitosten ja
    yritysten on pienennettävä omaa tuotantoansa verkon vaihtelujen
    tahdissa.

    Uusi ydinvoimayksikkö on samalla suuri, pitkäaikainen markkinahäiriö
    sähkömarkkinoilla. Se tuo tullessaan muille taloudellisten tuotto-odotusten
    ja toimitusmahdollisuuksien kariutumisia.

    Nämä muille siirtyvät kustannukset on jätetty kokonaan
    hallituksen vertailulaskelmissa huomioon ottamatta. Ei ole keskusteltu myöskään
    siitä millaista työttömyyttä se aiheuttaa muille laitoksille
    ja paikkakunnille.”

    Mikäli ydinvoimalaitosta käsiteltäisiin tasaveroisena
    muiden voimantuotantomuotojen kanssa, ydinvoimayksikön kontolle olisi
    Malaskan mukaan laskettava markkinahäiriökustannusten lisäksi
    myös kustannukset, jotka tarvitaan erityisen säätövoiman
    ja suuremman varavoiman varaamiseksi ydinvoimayksikköä varten.
    Hallituksen selvityksessä ne on kuitenkin jätetty muille voimantuotantomuodoille.

    Samanlaista filunkia harjoitetaan käyttämällä vertailulaskelmissa
    laskentakorkoa, joka on pienempi kuin yleinen markkinaehtoinen liiketaloudellinen
    tuotto-odotus pääomalle.

    Sairisen ja Wileniuksen kirjoitus puolestaan osoittaa, että ydinvoima
    on vanhanaikainen ja ristiriidassa ekotehokkaan tietoyhteiskunnan kanssa.

    ”Energia-alalle ekotehokas tietoyhteiskunta luo runsaasti mahdollisuuksia.
    Energian käyttö tehostuu kaikilla aloilla, hajautetut energiateknologiat
    vahvistuvat, energian varastointijärjestelmät kehittyvät
    ja ekoenergian hinta laskee. Esille nousevat pienimittakaavaiset, paikallisesti
    sovellettavissa olevat teknologiat, kuten bio- ja tuulivoimalat tai alue-
    ja kiinteistökohtaiset energiajärjestelmät”, he kirjoittavat.

    Sairisen ja Wileniuksen mukaan ydinvoimavaihtoehdolla olisi selkeä
    haitallinen vaikutus uusien teknologioiden mahdollisuuksiin.

    ”Ydinvoiman peruspiirteisiin on kuulunut suurimittakaavaisuus, massiiviset
    pääomainvestoinnit, keskitetyt järjestelmät ja sähkön
    massatuotanto. Tietoyhteiskunnan energiatalouden periaatteina on näille
    varsin vastakkaisia piirteitä, kuten pienimittakaavainen ja modulaarinen
    teknologia, pienet pääomakustannukset, hajautetut järjestelmät
    sekä taitotiedon korostuminen luonnonvarojen hyödyntämisen
    sijasta.”

    Kirjoittajat toteavat, että informaatio- ja kommunikaatioteknologian
    soveltamisesta ja siihen liittyvästä ekotehokkuuteen kytkeytyvästä
    osaamisesta on tullut koko suomalaisen yhteiskunnan tuote ja samalla kansainvälinen
    ylpeydenaihe. Ydinvoiman lisärakentaminen veisi Suomi-kuvaa absurdilla
    tavalla suuntaan, jossa Suomi näyttäytyy menneisyyden vankina
    taistelussa teknologisen kehityksen tuulimyllyjä vastaan. (ES)

    Maailmalla ja Suomessakin on viime vuosina siirrytty uudelleen kansalaisaktiivisuuden
    ja joukkotoiminnan kauteen. Rauhan puolesta sotaa ja militarismia vastaan.
    Palestiinan vapauden puolesta miehitystä vastaan. Oikeudenmukaisemman
    maailman puolesta kapitalistista globalisaatiota ja ”vapaakauppaa”
    vastaan. Kansojen Euroopan puolesta liittovaltio- ja linnake-EU:ta vastaan.
    Julkisten palvelujen, parempien palkkojen, työajan lyhentämisen
    ja työsuhdeturvan puolesta uusliberalismia ja yksityistämistä
    vastaan. Liittoutumattomuuden puolesta Natoa vastaan. Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden
    puolesta rasismia ja fasismia vastaan. Kestävän kehityksen puolesta
    ydinvoimaa vastaan

    Olisi helpompi luetella ne maailman suurkaupungit, joissa ei viime vuosina,
    kuukausina ja viikkoina ole osoitettu mieltä. Osallistujamäärät
    ovat vaihdelleet tuhansista miljooniin. Myös Suomessa on koettu suurimmat
    mielenosoitukset kuin pitkiin aikoihin. Ja on ollut myös pienempiä,
    mutta tehokkaita joukkokamppailuja, kuten äskeinen liike kirjastojen
    puolesta Helsingissä.

    Mitä opimme tästä. Ihmiset kaikkialla ovat liikkeellä
    konkreettisten, tärkeinä pitämiensä asioiden merkeissä.
    Kommunisteille ja muille työväenliikkeen edustajille on siis tärkeää
    olla selvillä ihmisille tärkeistä asioista, perehtyä
    näihin asioihin ja mennä aktiivisina toimijoina mukaan toimintaan
    näiden asioiden puolesta.

    Mitä vielä huomaamme? Konkreettisten asioiden taustalla ovat
    ihmisten tärkeinä pitämät periaatteet ja arvot, sellaiset
    kuin rauha, elämän kunnioitus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, vääryyden
    vastustaminen, solidaarisuus, humanismi, sivistys. Myös ne ovat selvästikin
    toiminnan sytykkeinä ja pontimina, ja tämä on tärkeää
    nähdä. Nehän ovat myös aidon työväenliikkeen
    periaatteita ja arvoja.

    Entä mitä edelleen havaitsemme? Ihmiset ovat viimeaikaisten
    tapahtumien takia joutuneet ajattelemaan paljon ”perimmäisiä
    kysymyksiä”. Mistä köyhyys ja sorto, sodat ja konfliktit,
    rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen johtuvat? Pitäisikö
    uskoa vallanpitäjien selityksiin vai ei? Käydäänkö
    nyt esimerkiksi maailmalla uljasta taistelua terrorismia vastaan vai onko
    kyse USA:n maailmanherruudesta sekä sotateollisen kompleksin ja energiajättien
    eduista? Tai onko meillä esimerkiksi todella talous ihmisiä varten
    vai päinvastoin? Vai miksi rikkaassa Suomessa on koko ajan säästettävä,
    leikattava, karsittava, yksityistettävä, pätkätöistettävä,
    noudatettava palkkamalttia ja nostettava eläkeikää samaan
    aikaan kun pääoma on vaiettu vapaamatkustaja tai se kuvataan antiikin
    sadun tavoin tärkeimmäksi ruumiinosaksi vatsaksi, pyyteettömäksi
    ”yhteisen hyvän” edustajaksi, jolta ei voi mitään
    ottaa vaan jolle on kaikki uhrattava?

    Poliittinen eliitti ja valtamedia tekevät kaikkensa, jotta ihmiset
    eivät päätyisi pohdinnoissaan ”vaarallisiin” päätelmiin.
    Aidon työväenliikkeen ja tietoisten kansalaisjärjestöjen
    tehtävä on auttaa ihmisiä oikeisiin päätelmiin.
    Se on herätys- ja valistustyötä, joka pohjautuu ihmisille
    tärkeisiin konkreettisiin asioihin, periaatteisiin ja arvoihin, syventää
    ja kirkastaa niitä, auttaa ihmisiä näkemään ongelmien
    syyt ja niiden voittamisen keinot. Mutta on vanha totuus, että ihmiset
    oppivat parhaiten omasta kokemuksestaan ja ollessaan itse liikkeellä.
    Siksi on oltava mukana kehittämässä ihmisten omakohtaista
    toimintaa. Sanomansa saa perille vai se, joka on itsekin liikkeellä.
    (ES)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    YKn yleiskokous päätti vuonna 1977, että marraskuun 29. päivästä tulee kansainvälinen Palestiina solidaarisuuspäivä. Kuva Brahim Guedich CCO 4.0
    Uutiset
    26.11.2025
    Toimitus

    Paleface, Hakam, Fardoos Helal ja Dj Abdo Palestiinan solidaarisuustapahtumassa 29.11. Arbiksella

    Globaalisti vietetään lauantaina 29. marraskuuta YK:n kansainvälistä Palestiinan solidaarisuuspäivää.

    Uudessakaupungissa asuvan Suomisen työelämä kattaa yli neljä vuosikymmentä suomalaisessa teollisuudessa.
    Politiikka
    25.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Juha Suomisen työura kertoo työväenluokan arjesta

    piipaasihteeri 2
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kanna sinä köyhä sitä kuormaasi

    Punaposki kolumni
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Punaposki
    Tilaajille

    Järjetön, järjetön urheilumaailma

    DSC 6210
    Mielipiteet
    24.11.2025
    SKP
    Tilaajille

    Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!