Pääkirjoitukset

Alkuperäinen kirjoittaja:

YK:n ja kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajat
eivät ole löytäneet Irakista merkkiäkään USA:n
ja Britannian väittämistä kielletyistä joukkotuhoaseista.
Vaikka niitä löytyisikin, USA:lla kumppaneineen ei ole mitään
oikeutta hyökätä Irakiin, ei YK:n turvallisuusneuvoston tuella
eikä ilman sitä. Hyökkäys olisi kansainvälisen
lain ja YK:n peruskirjan vastainen aggressioteko.

Tuloksettomat joukkotuhoaseiden etsinnät ovat asettamassa George
W. Bushin hallinnon vaikeaan asemaan: mistä saada tekosyy hyökkäykselle?
Tästä huolimatta hyökkäykseen valmistaudutaan täyttä
päätä ja sitä pidetään varmana, luultavimmin
jo muutaman viikon kuluessa. Väitteet, joiden mukaan Bushin hallinto
ei ole vielä päättänyt sodasta, ovat kyynistä valehtelua.
Hyökkäyksestä on jo päätetty. Varmaakin varmempi
merkki tästä ovat valtavat joukkojen keskitykset Persianlahdelle,
erikoisjoukkojen operaatiot Irakin maaperällä ja jatkuvasti laajentuneet
pommitukset ns. lentokieltoalueilla.

Näyttää siis siltä, ettei Irak voi tehdä mitään,
ei edes syrjäyttämällä Saddam Husseinin, välttääkseen
hyökkäyksen. Bushin puheet Irakin YK:n päätöslauselmien
rikkomuksista ovat läpinäkyviä tekosyitä. USA:n tarkoituksena
ei ole Irakin ”aseistariisunta” eikä edes Saddamin kaataminen,
vaan maan miehittäminen ja sen öljyvarojen kaappaaminen.

Bushin hallintoa lähellä olevan Stratfor-aivoriihen mukaan
USA:lla on uudessa Persianlahden sodassa kolme tavoitetta ylitse muiden:
Irakin öljyn haltuunotto, Irakin muuttaminen tukikohdaksi uusia Lähi-idässä
ja Keski-Aasiassa suoritettavia sotilaallisia operaatioita varten sekä
sellaisen verilöylyn järjestäminen, joka lamaannuttaa arabiväestön
ja sementoi USA:n ja Israelin herruuden alueella. Kaikki ymmärtävät,
että USA:n miehittämä Irak muuttaisi koko alueen ratkaisevasti.
USA:sta tulisi yksiselitteisesti brittien ja ottomaanien aiemman vallan
perillinen arabimaailmassa. Ja samat syyt, jotka ovat Irakin vastaisen hyökkäyksen
taustalla, tulevat väistämättä johtamaan sotiin myös
Irania, Syyriaa ja muita alueen maita vastaan.

Pyrkimyksessä Pax Americanan pystyttämiseen ja maailmanherruuteen
on avainasemassa Euraasian mantereen ehdoton hallinta ja sen strategisten
resurssien, ennen kaikkea öljyn, valvonta. Tämä tavoite on
esitetty varsin röyhkeästi jo Zbigniew Brzezinskin vuonna 1997
ilmestyneessä teoksessa samoin kuin Bushin hallinnon tuoreissa asiakirjoissa.

Bushin hallinto on panemassa käyntiin prosesseja, jotka tulevat
vaikuttamaan dramaattisesti paitsi Lähi-idän myös koko maailman
tilanteeseen. Samalla sota tulee vaikuttamaan syvästi kansainväliseen
yleiseen mielipiteeseen ja väistämättä aiheuttamaan
väkivaltaisiakin USA:n vastaisia purkauksia. Irakin sisällä
sekä muualla arabi- ja islamilaisessa maailmassa USA tullaan näkemään
kolonialistisena miehittäjänä ja sortajana.

USA:n pyrkimys hallita maailman öljyvaroja saattaa myös ennen
pitkää johtaa konflikteihin maailman muiden suurten valtioiden
ja voimaryhmittymien kanssa. Ääritapauksessa USA:n hyökkäys-
ja herruuspolitiikan lopputuloksena voi olla kolmas maailmansota.

USA valmistelee sellaista sotilaallisen väkivallan käyttöä,
jota ei ole koettu sitten 1930- ja 1940-luvun. Lähin historiallinen
vertailukohde on Natsi-Saksan ja fasistisen liittoutuman harjoittama aggressio.
Hitlerin aikaisen Saksan imperialisminkin ulkopolitiikkaan kuului sotilaallisen
aggression laajentuva kierre, hyökkäys ensin sellaisia maita vastaan,
jotka olivat liian heikkoja vastustamaan sitä, sekä hallitusten
kaataminen ja nukkehallintojen pystyttäminen noihin maihin. Natsitkin
tehtailivat keksittyjä tekosyitä oikeuttaakseen ”ennaltaehkäiseviä”
ja provosoimattomia sotia. Tyypillistä oli avoin piittaamattomuus kansainvälisestä
laista, diplomatian perinteisten normien syrjäyttäminen sekä
valloitus- ja rosvouspolitiikka.

Maailma on nyt joutumassa todistamaan uutta imperialismin purkausta sen
kaikkein väkivaltaisimmassa muodossa. Vielä laajamittainen hyökkäys
Irakin ei ole kuitenkaan alkanut. Vielä on vähän aikaa toimia
sen estämiseksi. Ja rauhantahtoiset voimat eri puolilla maailmaa, myös
USA:ssa, toimivatkin. Niin on myös Suomessa tehtävä. ”Väistämättömään”
sotaan ei pidä toimettomana odotellen alistua. Meidän suomalaisten
on myös ennen kaikkea vaadittava maamme hallitusta sanoutumaan selkeästi
irti USA:n sotahankkeista ja vastustettava aikeita viedä maamme sotaliitto
Natoon. (ES)

USA:n ja Britannian hyökkäys Irakiin on jo alkanut. USA:n ja
Britannian koneet ovat salaisesti muuttaneet taktiikkaa ja laajentaneet
”partiointinsa” ilman YK:n valtuutusta julistamillaan lentokieltovyöhykkeillä
täydeksi hyökkäykseksi sekä Irakin sotilas- että
siviilikohteita vastaan, hälyttää maailmankuulu lehtimies
John Pilger.

Pilgerin mukaan Irakin pommitukset ovat lisääntyneet 300 prosentilla.
Maaliskuun ja marraskuun välisenä aikana yksin Britannian ilmavoimat
pudottivat yli 124 tonnia pommeja, ilmeni Britannian puolustusministeriön
vastauksesta parlamentin jäsenille. Elokuusta joulukuuhun USA:n ja
Britannian koneet suorittivat 62 hyökkäystä. Vuodesta 1991
alkaneita ja varsinkin neljänä viime vuotena raivoisiksi yltyneitä
pommituksia pidetään pisimpänä angloamerikkalaisena
ilmapommituskampanjana sitten toisen maailmansodan.

Pommitusten väitetään kohdistuneen Irakin ilmatorjuntalaitteisiin,
mutta monet pommit ovat pudonneet väkirikkaille alueille, missä
siviiliuhrit ovat väistämättömiä. Pilger huomauttaa,
että YK:n peruskirjan, sodankäyntiä koskevien sopimusten
ja kansainvälisen lain mukaan hyökkäykset on luokiteltava
rikollisiksi rosvotoimiksi, jotka eivät periaatteessa poikkea esimerkiksi
Saksan Luftwaffen pommituksista Espanjassa 1930-luvulla.

USA ja Britannia ovat väittäneet suorittavansa ”elintärkeää
humanitaarista tehtävää” eli suojelevansa pohjois-Irakin
kurdeja ja etelän etnistä vähemmistöä. Todellisuudessa
USA:n ja Britannian ilmavoimat ovat Pilgerin mukaan suojanneet Turkin toistuvia
hyökkäyksiä Irakin kurdialueelle. Turkki on amerikkalaisen
”maailmanjärjestyksen” ja öljyreittien kannalta ratkaiseva
maa ja Naton jäsen. Turkissa ovat myös pohjois-Irakia pommittavien
koneiden tukikohdat. Turkki on tappanut omia kurdejaan arviolta 30 000.
Turkki on terrorisoinut ja tappanut kurdisiviilejä myös Irakin
puolella ”humanitaaristen” USA:n ja Britannian koneiden suojeluksessa.
Nämä koneet on jopa määrätty tukikohtiinsa siksi
aikaa, kun Turkin ilmavoimat ovat tuhonneet kurdikyliä Irakin puolella.

Pilger muistuttaa, että turkkilaiset eivät tee sen kummempaa
kuin USA:n ja Britannian koneet ”humanitaarisilla” lennoillaan.
Esimerkiksi USA:n koneet ovat tehneet partiointilentojen ohella kymmeniä
tuhansia ”taistelulentoja” Irakiin. Termi ”taistelulennot”
on täysin harhaanjohtava, sillä Irakilla ei käytännössä
ole ilmavoimia eikä moderneja ilmatorjuntalaitteita. Siten ”taistelu”
merkitsee 12 vuoden saarron aikana jo muutoinkin tuhoutuneen infrastruktuurin
tuhoamista pommeilla ja ohjuksilla. Pilger näki kolme vuotta sitten
omin silmin hyökkäysten tuloksia, tuhottuja asumuksia sekä
tapettuja, kappaleiksi räjäytettyjä ja karrelle palaneita
ihmisiä ja eläimiä.

Nyt tiedetään virallisista dokumenteista, että USA valmistautuu
mahdolliseen teurastukseen Irakissa, Pilger toteaa. Pentagonin ”yhdistettyjä
kaupunkioperaatioita” koskeva oppi lähtee siitä, että
jos Bagdad ei kukistu nopeasti, siihen on kohdistettava ”musertava
tulivoima”. Myös rypälepommeja ja köyhdytettyä
uraania tullaan Pilgerin mukaan lähes varmasti käyttämään.

Tätä teurastusta Suomen hallitus myötäilee ja lupaa
auttaa ”sodan tuhojen” korjaamisessa. (ES)