Pääoma kasautuu ja sille pitää tehdä jotain

Kansainvälisellä ökyrikkaiden Forbes-listalla on Suomesta noteerattu esimerkiksi Antti Herlin, Kone-konsernin moguli ja perheyrityksen perijä, joka maksaa miljardien omaisuudesta veroja vain muutamia prosentteja. Miten tämä on mahdollista?

Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 kertoo karua kertomaa siitä, miten tasa-arvoiseksi pidetyssä Suomessa tuloerot ovat jo vuosikymmeniä kasvaneet ja miten varakkaimmat pääsevät verotuksesta kuin koira veräjästä.

Kirja tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Se käsittelee muun muassa verotuksen vaikutusta tulo- ja varallisuuseroihin, köyhyyttä Suomen kaltaisessa vauraassa maassa sekä suurituloisuuden yhteyttä puoluekannatukseen.

Taustalla porvaripolitiikka

Ylimmän yhden prosentin ökyväen varallisuus Suomessa on jopa viisinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Vuosina 1987–2019 eliitin varallisuus on kasvanut vauhdikkaasti, kun taas alimmassa 90 tuloprosentissa varallisuuden kasvu oli vähäistä.

Keskeisin syy on emeritus professori Matti Tuomalan mukaan porvaripolitiikka. Selvä katkos tapahtui 1990-luvun alun keskustalaisen Esko Ahon porvarihallituksen myötä, joka teki lukuisia poliittisia päätöksiä pääoman puolesta työläisiä ja köyhiä vastaan.

Sillä tiellä on oltu nyt kolmisenkymmentä vuotta.

Veronkierto sallittu

Matti Tuomala korostaa verotuksen merkitystä eräänä valtion tärkeimpänä politiikkavälineenä. Ongelmana on, että väline on Suomessakin vääristynyt vahvasti niin, että rikkaita suositaan. Kaikkein varakkaimmilla on useita keinoja piilottaa tulojaan, omaisuuksiaan ja vältellä veroja.

– Holding-yhtiöt ovat kaikkein varakkaimpien tapa kiertää veroja. Lisäksi on laittomiakin tapoja, joiden käyttö on pohjoismaissa suurempaa kuin on koskaan voitu kuvitella, sanoo Tuomala.

Verotustiedoista loistavat poissaolollaan myös keskustan Juha Sipilän kuuluisaksi tekemät vakuutuskuoret ja niissä syntyvät osingot ja myyntivoitot.

Pääomatuloihin ei kosketa

Päättäjäeliitin kesken on konsensus, että pääomatuloihin tai omaisuuksiin ei kosketa. Rikkaiden annetaan kerryttää omaisuuttaan.

Esimerkiksi Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa todetaan, että verotuksella ei saa kaventaa yritysten tai pääoman liikkumatilaa. Käytännössä tämä on merkinnyt, että vaikka valtion talouden kestävyydestä on käyty kiivastakin keskustelua, ei esimerkiksi pääomatulojen tai varallisuuden verotuksen kiristämisestä ole ollut puhetta.

Herääkin kysymys, miksi ja kenen päätöksellä Suomi on valinnut linjan, jolla rikkaita hellitään veroparatiisin omaisella kohtelulla ja samalla valitetaan valtion velkaantumista ja julkisen talouden resurssipulaa. Eduskuntapuolueista kokoomus päin vastoin ajaa miljardiluokan veronkevennyksiä. Kansaa patistetaan säästämään ja uhkaillaan julkisen sektorin velkaantumisella, kun samalla eliitti kieltäytyy maksamasta edes vähimmäisiä veroja yhteiseen kassaan.

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass korostaa, että varakkaalla rahaeliitillä on omaisuuden lisäksi monenlaisia verkostoja ja epävirallisia resursseja, joilla se saa etunsa ja näkemyksensä esille.

– Varallisuus on muutakin kuin suuria tuloja, mutta varallisuutta on vaikea arvioida, koska varallisuusvero lakkautettiin 2005, toteaa Timo K. Kauppinen.

Raportin voi lukea maksutta Kalevi Sorsa -säätiön sivustolla.