Paljastuuko perustoimeentulon yleistuki sudenkuopaksi?

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKLry varoittaa tuoreessa tiedotteessaan (17.3.), että 1.5.2026 voimaan tuleva yleistuki uhkaa sysätä kymmenet tuhannet ikääntyvät työttömät pysyvään köyhyyteen. Järjestön mukaan uudistus, jota on markkinoitu hallinnollisena selkeytyksenä, kätkee sisäänsä rakenteellisen leikkurin, joka kohdistuu erityisen ankarasti niihin, jotka ovat turvautuneet osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen eli OVEen.

EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko käy läpi uudistuksen vaikutuksia tuoreessa blogikirjoituksessaan. Kokon mukaan yleistuen todellinen luonne on paljastunut vasta nyt, kun lain yksityiskohdat ovat tulleet julki.

”Yleistukea on markkinoitu selkeytyksenä ja byrokratian purkuna. Nyt se on paljastunut säästötoimenpiteeksi, joka iskee erityisen kovaa yhteen haavoittuvimmista ryhmistä: ikääntyviin työttömiin, jotka ovat yrittäneet paikata toimeentuloaan osittaisella vanhuuseläkkeellä,” kirjoittaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko blogissaan (17.3.2026).

Muuttuuko varhennettu vanhuuseläke nollasummapeliksi

Yleistuki on bruttona noin 800 euroa kuukaudessa, eli suunnilleen saman suuruinen kuin nykyinen perusturva. Uutta on kuitenkin se, että tarveharkinta ulotetaan myös 55 vuotta täyttäneisiin. Tämä tarkoittaa, että palkkatulojen lisäksi myös pääomatulot ja OVE(varhennettu vanhuuseläke)  voivat pienentää yleistuen määrää.

OVE(varhennettu vanhuuseläke)  on ollut monelle pitkäaikaistyöttömälle välttämätön tulonlähde. Kokon mukaan OVE on ollut monelle ‘hengissäpysymisraha’ pitkittyneen työttömyyden aikana. Nyt tämä turvaverkko muuttuu Kokon mukaan ansaksi. ”Nyt se muuttuu yleistuen myötä pelkäksi nollasummapeliksi, jonka laskentakaava on karu.”

Laskentakaava on yksinkertainen, mutta armoton: kaikki 311 euron ylittävä OVE-tulo leikkaa yleistukea 50 prosentin suhteella. Jos henkilö nostaa esimerkiksi 800 euroa OVEa, yleistuki pienenee noin 245 eurolla kuukaudessa.

Kokon mukaan tämä on räikeä epäkohta: ”Ihmistä rankaistaan siitä, että he ovat nostaneet omaa ansaittua eläkettään etuajassa maksamalla siitä varhennusvähennyksen. Tästä on sosiaaliturva kaukana,” sanoo Kokko. Kokon mukaan kyseessä on eläkesäästöjen pakkosyöttäminen valtion budjettivajeen tukkimiseksi. ”Työtön joutuu maksamaan oman sosiaaliturvansa omilla eläkesäästöillään, jotka hän on kerryttänyt vuosikymmenten työllä. Tämähän on aivan järjetöntä,” sanoo Kokko.

Köyhtyy kahdesti – nyt ja tulevaisuudessa

Varhennettua vanhuuseläkettä  nostamalla henkilö pienentää pysyvästi tulevaa vanhuuseläkettään. Tämä on ollut monelle tietoinen, mutta pakon sanelema valinta. Yleistuen leikkauslogiikka kuitenkin kääntää tämän päätöksen päälaelleen.

Kokko kuvaa tilannetta kaksinkertaiseksi köyhtymiseksi: ”Jos tämä nostettu eläke-euro ei parannakaan elintasoa nyt – koska valtio leikkaa sen verran pois yleistuesta – ihminen köyhtyy kaksi kertaa: hän saa vähemmän rahaa nyt ja hän saa vähemmän rahaa koko lopun elämäänsä”, sanoo Kokko.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n mukaan kyse ei ole vain yksilöiden taloudellisesta ahdingosta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Yleistuen puolustajat ovat puhuneet kannustavuudesta, mutta Kokko pitää tätä retoriikkaa irvokkaana.

Ministeri lupaa tarkastelua – EKL vaatii suojamekanismeja

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on kommentoinut Helsingin Sanomille, että OVEa nostaville ikääntyville työttömille kohdistuva leikkaus ”käydään vielä läpi”, jotta uudistus ei johtaisi kohtuuttomiin tilanteisiin. Kokko pitää tätä välttämättömänä: ”Tämä on todella toivottavaa. Eläkepäätöksiä tehdessään pitää pystyä luottamaan siihen, että tiedossa on kaikki päätökseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät ja nyt ei näin ole ollut”, sanoo Kokko.

EKL vaatii, että uudistukseen rakennetaan vahvat suojamekanismit varhennetun vanhuuseläkkeen tulojen osalta. Ilman niitä seuraukset voivat olla vakavat: ”Jos uudistukseen ei rakenneta vahvoja suojamekanismeja OVE-tulon osalta, ajetaan kymmenet tuhannet ikääntyneet suomalaiset pysyvään ja syvenevään köyhyyskierteeseen juuri eläkeikänsä kynnyksellä”, sanoo  Kokko.

Varhennettu vanhuuseläke -loukku paljastaa sosiaaliturvan rakenteellisen ristiriidan

OVE-loukku ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan kuvaava esimerkki siitä, miten työväenluokan ja pääoman välinen ristiriita ilmenee nykyisessä sosiaaliturvassa. Kun valtio leikkaa tukea henkilön omista eläkesäästöistä, se siirtää taloudellisen riskin ja vastuun yksilölle – samalla kun yhteiskunnan rakenteet eivät tarjoa todellisia mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.

Yhteiskunnan tuotannon rakenteet hyödyntävät yksilön elinikäistä työpanosta, mutta eivät takaa turvaa silloin, kun työkyky tai työmarkkina-asema heikkenee. Yleistuki ei tällöin toimi turvaverkkona, vaan mekanismina, joka kuristaa työväenluokan elinmahdollisuuksia juuri silloin, kun turvaa eniten tarvittaisiin.

EKL muistuttaa, että OVE(varhennettu vanhuuseläke) on alun perin tarkoitettu joustavaksi välineeksi, ei pakolliseksi toimeentulon paikaksi. Järjestö korostaa, että eläkesäästöjen tarkoitus on turvata vanhuus, ei paikata sosiaaliturvan aukkoja.

---