Palkankorotuksiin on varaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantajan nro 41 / 6.11.2009 Teoria&Politiikka -liite

Hissiyhtiö Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta ehdotti marraskuun alussa Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi palkkoja pitäisi tietyillä aloilla alentaa. Jos palkanalennuksiin ei mennä, niin ainakin olisi pidättäydyttävä palkankorotuksista. Lisäksi Alahuhdan mielestä Suomessa tulisi pidentää työuria ja keventää yritysten verotusta entisestään.

Itse Alahuhta osoitti palkkamalttia ansaitsemalla vuonna 2008 reilut 4 miljoonaa euroa. Istuessaan Nokian johtajana Alahuhta kuittasi 40 miljoonan optiot ennen siirtymistään Kone-yhtiön palvelukseen.

Teknologiateollisuuden tes-neuvotteluissa työnantaja sai läpi mitättömän 0,5 prosentin palkankorotuksen. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto pyrkii tekemään teknologiateollisuuden korotustasosta pohjan myös muiden alojen palkankorotuksiin.

Nokia, Suomen teknologiateollisuuden lippulaiva, on palkinnut johtajiaan avokätisemmin. Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kuittasi vuonna 2008 ansiotuloja 7,8 miljoonaa euroa. Ollila on tienannut Nokiasta vuosina 1999–2005 osakeoptioilla, palkkana ja tulospalkkioina yli sata miljoonaa euroa. Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo jäi Ollilasta muutaman miljoonan ja tienasi ansiotuloa ”vain” reilut 4 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan muuten EK:n johtajan Leif Fagernäsin palkka nousi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Aika hyvä korotus.

Tavarataloketju Tokmanni aikoo pummata omilta työntekijöiltään kahden viikon palkan ensi vuoden alussa. Tammikuussa tehdystä työstä maksetaan palkka vasta helmikuun puolessa välissä. Yritys ottaa siis työntekijöiltään korotonta lainaa noin 1 500 työntekijän kahden viikon palkkaa vastaavan summan.

Saman kauppaketjun toimitusjohtaja, muun muassa Maakuntien Suomen ja keskustan vaalirahasotkuun kaulaa myöten uponnut Kyösti Kakkonen nosti viime vuonna ansiotuloa 130 000 euroa. Pääomatuloja Kakkoselle kertyi 1 348 000 euroa, liki 400 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Vaalirahakohun keskiössä olleen Nova Groupin Arto Merisalo tienasi viime vuonna 1,32 miljoonaa euroa.

Neste Oil sai lokakuussa päätökseen loppukesästä alkaneet yt-neuvottelut. Suomessa kenkää saa 351 työntekijää. Yhtiö tavoittelee 30 miljoonan euron säästöä vuodessa.

Valtio omistaa Nesteestä 50,1 prosenttia. Valtion omistajapolitiikasta vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok) ilmoitti, ettei hallituksella ole syytä puuttua yhtiön henkilöstöpolitiikkaan.

Syyskuiden pörssitiedotteen mukaan Nesteen kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 42 miljoonaa euroa. Osinkoa yhtiö jakoi huhtikuussa omistajilleen 0,80 euroa per osake.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan Suomi ei nouse taantumasta 1990-luvun kaltaiseen kasvuun, minkä takia velkaa otetaan myös ensi vuosikymmenellä. Sailas peräänkuulutti myös työurien pidentämistä, menojen leikkaamista ja verojen korotuksia.

Tämä Tiedonantajan työelämän ja ay-toiminnan kysymyksiin keskittyvä Teoria ja politiikka -liite osoittaa, että vastakkainasettelujen aika on nyt. Hallituspuolueet ovat oikealta vasemmalle hyysänneet hyvätuloisia verohelpotuksilla. Yritykset ovat jakaneet avokätisesti osinkoja ja optioita.

Tässä tilanteessa menestyksekäs kamppailu vaatii ay-liikkeeltä ryhdistäytymistä, rivien kokoamista ja radikaalia toimintaa.

Nollalinjaan ei pidä tyytyä. Palkankorotuksiin on talouden laman aikanakin varaa, minkä Arto Viitaniemi osoittaa omassa artikkelissaan.

Hallitus väittää panostavansa työllisyyteen, mutta ei suostu luopumaan tuottavuusohjelmasta, joka vie julkiselta sektorilta tuhansia työpaikkoja.

Ay-liikkeen menestyksellisistä kamppailuista on esimerkkejä muun muassa Saksasta. Suomessa esimerkiksi matalapalkkaisten siivoojien vaatimuksia on kuultu, eikä vähiten siivoojien itsensä tekemän suoran toiminnan ja painostamisen ansiosta. Rakennusalalla ei tyydytä 0,5 prosentin palkankorotuksiin, ainakin mikäli se on TA:n haastattelemista nuorista raksamiehistä kiinni. (MK)