Palkkamaltti ei pidä työpaikkoja Suomessa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 7/2006.

Palkkatulojen osuus Suomen kansantulosta on laskenut dramaattisesti 1990-luvun laman jälkeen. Samalla on myös yhtiöitten investointiaste vähentynyt radikaalisti. Yhtiöille tämä on merkinnyt valtavaa ylimääräistä rahamäärää. Mihin rahat sitten on käytetty?

Muun muassa tähän kysymykseen etsi tutkija Ritva Pitkänen vastausta helmikuun alussa järjestetyssä SKP:n ay-seminaarissa.

– Yritykset hakevat kasvua pääosin ostamalla ulkomaisia yrityksiä, totesi Ritva Pitkänen.

Pitkäsen yhdessä Pekka Rauramon tekemästä Pääoman lähtö -tutkimuksesta käy ilmi, miten teollisuusyritysten käytettävissä olevista varoista noin 40 prosenttia eli noin 40 miljardia euroa käytettiin 1995–2003 sijoituksiin ulkomailla. Myös palvelualoillakin jopa kolmannes tuotoista on käytetty yritysostoihin. Suurimmat kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Sveitsi ja Belgia.

Ennätysmäinen osingonjako

Palkkamalttia on työntekijöille markkinoitu keinona säilyttää tuotanto ja työpaikat Suomessa. Pitkäsen ja Rauramon tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että työn tuottavuus Suomessa kasvaa enemmän kuin reaalinen palkkataso. Työntekijät on tupo-sopimusten kautta sidottu pitämään palkkataso maltillisena kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä.

Yritysten kasvavat voitot on investointien sijaan käytetty paitsi yritysostoihin myös ennätysmäiseen osingonjakoon. Tähän on houkutellut muun muassa pääomaverotuksen alhainen taso.

Tuottavuuden korostaminen on päivän sana. Tuottavuuden kasvaminen ei kuitenkaan merkitse työllisyyden parantumista, mikäli kasvua ei investoida vaan varat heitetään osakemarkkinoille tai omistajien voittoihin.

Suuryhtiöistä esimerkiksi Stora Enso on tehnyt päätöksen, että se pitää Suomen investointiasteen nollassa.

Pitkänen huomautti, miten paljon puhuttu globalisaatio ei ole mikään uusi ilmiö.

– Ehkä nykyajan tieto- ja kommunikaatioteknologia on sittenkin vain pintaa. Olisi kiinnostava vertailla esimerkiksi Leninin imperialismiteoriaa ja nykypäivän tilannetta, pohti Ritva Pitkänen. (MK)