Pätkätyöt pakon sanelemaa – ei työntekijöiden valinta

Suomessa tehdään useampaa kuin yhtä työtä useammin pakon kuin valinnan vuoksi, käy ilmi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n tuoreesta työmarkkinakatsauksesta (16.6.2026). Katsaus tarkastelee työn määrää työurien, työllisyyden ja työaikojen näkökulmasta. SAK:n mukaan suomalaiset eivät tee vähemmän töitä kuin verrokkimaissa, mutta työmarkkinoiden rakenteet estävät monia tekemästä haluamaansa määrää työtä.

SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila korostaa, että työajan pidentämistä koskeva poliittinen keskustelu osuu harhaan. Knuutilan mukaan ongelma ei ole työntekijöiden työpanoksessa, vaan järjestelmässä, joka ei tarjoa riittävästi kokoaikatyötä tai lisätunteja.

”Vaikuttaa siltä, että Suomessa useamman kuin yhden työn tekeminen on yleistä pakon sanelemana eikä siksi, että järjestely sopisi yksilön elämäntilanteeseen”, sanoo SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila SAK:n työmarkkinakatsauksessa (16.6.2026).

Vastentahtoinen osa-aikatyö kasvaa

SAK:n tuoreen katsauksen mukaan Suomessa on kolmanneksi eniten vastentahtoisesti osa-aikaisia työntekijöitä Euroopan verrokkimaiden joukossa. Tämä tarkoittaa, että suuri joukko työntekijöitä haluaisi tehdä enemmän töitä, mutta ei saa siihen mahdollisuutta.

Tilanne heijastaa työmarkkinoiden rakenteellista epätasapainoa, jossa työnantajien joustotarpeet asetetaan työntekijöiden toimeentulon edelle. Kapitalistisessa järjestelmässä yritysten kannattavuus perustuu usein työvoiman kustannusten minimointiin, mikä näkyy osa-aikatyön ja epävarmojen työsuhteiden yleistymisenä.

Knuutilan mukaan työajan pidentämistä koskevat poliittiset päätökset voisivat jopa heikentää tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä.

”Työaikaa lisäävät poliittiset päätökset voisivat parantaa yritysten kannattavuutta keinotekoisesti. Tämä taas vähentäisi yritysten painetta parantaa työn tuottavuutta ja uudistua”, sanoo Knuutila.

Knuutilan mukaan tuottavuuskasvu syntyy pääosin muista tekijöistä kuin työajan pidentämisestä.

”Perinteisesti koulutus- ja osaamistason kasvattaminen sekä TKI-toiminnan edistäminen ovat olleet keinoja, joilla työn tuottavuutta voi kasvattaa”, sanoo Knuutila.

TKI-toimintoja ovat tutkimus-, kehittäminen- ja innovaatiotoiminta.

Usean työn tekeminen kertoo työelämän epävarmuudesta

Keskusjärjestön mukaan usean työn tekemisen yleisyys liittyy suoraan kokoaikatyön ja lisätuntien heikkoon saatavuuteen. Tämä koskettaa erityisesti matalapalkka-aloja, opiskelijoita, eläkeläisiä ja muita ryhmiä, jotka ovat jo valmiiksi Orpo–Purran hallituksen leikkausten kohteina.

Knuutila huomauttaa, että usean työn tekeminen ei ole merkki joustavasta työelämästä, vaan rakenteellisesta pakosta. Työntekijät paikkaavat toimeentuloaan, koska yksittäinen työ ei riitä kattamaan elinkustannuksia.

SAK esittää ratkaisuksi sosiaaliturvan suojaosien palauttamista.

”Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttaminen turvaisi, että osa-aikaisen työn tekeminen olisi kannattavaa”, sanoo Knuutila.

Lisäksi SAK vaatii työmarkkinasääntelyä, joka vähentäisi vastentahtoisen osa-aikatyön ja usean työn tekemisen tarvetta. Tämä tarkoittaisi muun muassa kokoaikatyön saatavuuden parantamista ja työntekijöiden aseman vahvistamista.

Työaika ei ole ongelma

SAK:n katsauksen mukaan Suomessa tehdään kokonaisuutena yhtä paljon töitä kuin muissa keskeisissä verrokkimaissa. Myös lomapäivien määrä on eurooppalaisittain keskimääräistä tasoa.

SAK:n mukaan Suomessa on käytännössä yksi lomapäivä enemmän kuin verrokkimaissa keskimäärin.

Knuutilan mukaan todelliset ongelmat liittyvät työmarkkinoiden rakenteisiin, eivät työntekijöiden työaikaan. SAK korostaa kilpailupolitiikan ja valvonnan merkitystä.

”Kilpailu- ja kuluttajaviraston resurssien vahvistaminen sekä työmarkkinarikollisuuden kitkeminen tehostaisivat reilua kilpailua markkinoilla”, sanoo Knuutila.

Lisäksi SAK painottaa, että ikääntyneiden työllisyys vaatii kiireellisiä poliittisia toimia.

Arki paljastaa järjestelmän ongelmat

SAK:n työmarkkinakatsaus osoittaa, että suomalaiset eivät ole laiskoja eivätkä työhaluttomia – päinvastoin. Suomalaiset haluavat SAK:n mukaan tehdä työtä, mutta kapitalistinen työmarkkinajärjestelmä ei tarjoa siihen mahdollisuuksia. Vastentahtoinen osa-aikatyö ja usean työn tekeminen ovat oireita rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta, jota Orpo-Purran hallituksen leikkaukset entisestään syventävät.

SAK:n viesti on selvä: ratkaisu ei ole työajan pidentäminen, vaan työmarkkinoiden rakenteiden korjaaminen ja työntekijöiden aseman vahvistaminen.

---