Pelko on duunarin pahin vihollinen

Työväenliike on paljon enemmän kuin pelkät ammattiliitot tai -osastot. Vasemmistoon lukeutuvat poliittiset puolueet ovat perinteisesti olleet tärkeä osa työtätekevän, omistamattoman luokan yhteiskunnallista kamppailua. Lisäksi ilman erilaisten kansanliikkeiden ja ulkoparlamentaarisen toiminnan tukea suomalainen hyvinvointivaltiokaan tuskin olisi kehittynyt nykyisiin raameihinsa. Unohtaa ei kannata myöskään työväenliikkeen vilkasta kulttuuri- ja valistustoimintaa, jonka tuloksena syntyivät niin työväentalot kuin -opistotkin.

Tältä pohjalta keskusteltiin myös Vastavirta-festivaalilla elokuussa Helsingissä, vaikka painopiste alustajien puheenvuoroissa olikin selkeästi ammattiyhdistysliikkeessä.

Suomalainen työväenliike elää murroksessa, jossa on pitkään jouduttu katkeria sävyjäkin saaneeseen puolustustaisteluun oikeistolaista, uusliberalistista politiikkaa vastaan. Tämä on tuonut sille sitkeän leiman ei-liikkeenä.

Mutta miten siirtyä hyökkäykseen, ottaa taas haltuun yhteiskunnallisen muutoksen veturin ja suunnannäyttäjän rooli – se onkin kinkkinen kysymys.

Alku aina hankalaa

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula muistutti, että suomalainen ...