Peruspalvelujen puolesta

Kunnalliset peruspalvelut ovat nykyään lähes kaikille ihmisille välttämättömiä arkisen elämän tukipilareita. Ilman niitä ei nykyaikainen yhteiskunta voisi toimia. Ne ovat välillisesti myös tuotannollisen toiminnan välttämätön osa.

Oikeiston ideologia usein vähättelee julkisten palvelujen merkitystä ja pitää niitä kalliina. Kukaan järkevä ihminen tuskin voi kuitenkaan väittää, etteikö koulutuksella, terveydenhuollolla, lasten päivähoidolla, vanhustenhuollolla, julkisella liikenteellä ja muilla palveluilla olisi aivan ratkaiseva merkitys yhteiskunnan toimivuutta ajatellen.

Peruspalvelut ovat tässä Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa nakitettu kuntien tehtäväksi. Nyt on useimmissa kunnissa – itse asiassa lähes kaikissa – menossa keskustelu ja monissa jo toimenpiteitäkin peruspalvelujen karsimiseksi. Perusteena ei suinkaan ole palvelutarpeiden vähentyminen tai että palvelujen merkitys tuotannon välillisenä osana olisi pienentynyt, vaan ainoa lähtökohta on raha tai ainakin väite rahattomuudesta.

Kuntiin kohdistuvat uudet kuritustoimenpiteet ovat peräisin oikeistohallituksen ajamasta rakennemuutoksesta, jota kunnallinen eliitti ja johtavat virkamiehet lähes kritiikittömästi pyrkivät toteuttamaan. Toimenpide-esitykset ovat raakoja. Listalla on koulujen lakkauttamisia, terveyskeskusverkoston purkamisia, vanhusten heitteillejättöä jne. Tavoitteena on yksityistää laajasti julkisia palveluja. Kuntien leikkauslistat ovat häkellyttävän yhdenmukaisia ja niiden perustelut kuin samasta oppikirjasta.

Kansa on kuitenkin noussut kapinaan leikkauspolitiikkaa vastaan. Kuntalaisista ja eri järjestöjen aktiiveista koostuvat kansalaisliikkeet ovat monissa kaupungeissa ja kunnissa nousseet arjen asiantuntemuksella vastustamaan järjettömiä palvelujen leikkauksia. Kuntalaiset ovat hankkineen tietoa ja taitoa asiansa ajamiseksi. On syntynyt suorastaan uutta kuntalaisten itsehallintoa, joka pesee tietämyksellään ja osaamisellaan monet kuntien päätöselimissä istuvat ns. viralliset edustajat.

Olisi paikallaan koota toimintakokemuksia yhteen. Näin saataisiin lisää painoarvoa ja uskottavuutta hienoille kamppailuille. Luultavasti nyt juuri silmiemme edessä on kasvamassa uuden kuntalaisvaikuttamisen kanava, joka ei poistu areenalta jälkiä jättämättä. Ehkä meillä on syntymässä uudenlaisen demokratian puitteet, joka haastaa jopa korruptoituneen eliitin.