Perussuomalaisten muutoskeisarilla ei ole vaatteita

Valtamedia hehkuttaa perussuomalaisille ”kuntavaalijytkyä” markkinoimalla puoluetta vaihtoehtona nykypuolueisiin tyytymättömille äänestäjille. Kriittiseltä medialta voisi odottaa tarkempaa analyysia siitä, kuinka ”vaihtoehtoinen” perussuomalaiset kuntapolitiikassa lopulta ovat verrattuna hallituspuolueisiin ja keskustaan. Perussuomalaisten valtuutetut ovat useimmissa kunnissa hyväksyneet valtapuolueiden ajaman lähipalveluja heikentävän ja eriarvoisuutta lisäävän linjan.

Perussuomalaiset saavuttivat jo edellisissä vuoden 2008 kuntavaaleissa tulosta. 5,4 prosentin kannatuksella se nousi esimerkiksi kristillisdemokraattien ja vihreiden ohi ja sai useita valtuustopaikkoja ympäri Suomea. Miten tämä ”muutosvoiman” tulo valtuustoihin on konkreettisesti näkynyt kuntapolitiikan kentässä?

Eipä juuri mitenkään, ainakaan myönteisessä mielessä. Useimmat perussuomalaiset valtuutetut ovat tyytyneet joko olemaan passiivisia tarkkailijoita tai opportunistisesti menneet muiden puolueiden imussa.

Esimerkiksi puolueen kärkikellokkaat, puheenjohtaja Timo Soini Espoossa ja ääniharava Jussi Halla-aho Helsingissä, ovat hyväksyneet valtapuolueiden mukana palvelujen heikentämisen, alibudjetoimisen ja laajenevan kilpailuttamisen mukisematta. Monessa muussakin kunnassa on peesattu kokoomusta ja menty mukaan budjettisopuihin ilman soraääniä.

Kuriositeetteja ovat perussuomalaisten yksittäiset kuntamissiot, kuten Helsingin valtuustossa harjoitettu päätön maahanmuuttokritiikki tai vaikkapa Espoon perussuomalaisten määrätietoinen länsimetrohankkeen vastustaminen.

Suomen kommunistinen puolue tarjoaa kuntavaaleissa rehellisen vasemmistolaisen vaihtoehdon kaikille nykymenoon tyytymättömille. Pelkkien puheiden sijasta tarvitaan tekoja lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Tee vaaleista vastalause leikkauspolitiikalle ja pienen piirin vallankäytölle.