Perusterveydenhuollon kriisi syvenee – hoitojonot kasvavat ja eriarvoisuus lisääntyy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot osoittavat, että perusterveydenhuollon hoitoonpääsy heikkeni vuonna 2025 merkittävästi. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon pitkät jonot lyhenivät. Kehitys on kaksijakoinen ja paljastaa järjestelmän rakenteellisen epätasapainon, joka kohdistuu erityisesti työväenluokan, opiskelijoiden ja eläkeläisten arkeen Orpo–Purran hallituksen leikkausten keskellä.

THL:n ylilääkäri Sara Launio kuvaa tilannetta vakavaksi.

”Erikoissairaanhoidon myönteinen kehitys on tärkeä saavutus. Samaan aikaan hoitoon pääsyn heikentyminen perusterveydenhuollossa myös nuorilla on erityisen huolestuttava signaali”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Sara Launio THL:n tiedotteessa (3.6.2026).

Launion mukaan perusterveydenhuollon ruuhkautuminen vaarantaa koko hoitoketjun.

”Perusterveydenhuollon lääkärille pääsy on usein myös edellytys erikoissairaanhoitoon pääsylle, sillä lähete tulee perusterveydenhuollosta. Jos lääkärille ei pääse ajoissa, viivästyy koko hoitoketju. Tämä voi näkyä viiveenä myös sellaisissa tilanteissa, joissa varhainen diagnoosi on hoidon tuloksen kannalta ratkaisevaa”, sanoo Launio.

Hoitojonot pitenevät – nuoret jäävät lain takaaman hoitoajan ulkopuolelle

Aikuisväestöllä hoitoon pääsyn enimmäisaika perusterveydenhuollossa piteni vuonna 2025 kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tuoreiden tilastojen mukaan vain 59 prosenttia aikuisista pääsi lääkärin vastaanotolle 14 vuorokauden sisällä.

Alle 23‑vuotiailla lain takaama kahden viikon hoitotakuu ei toteutunut. Joulukuussa 2025 vain 71 prosenttia nuorista pääsi lääkärille määräajassa. Tämä on erityisen vakavaa tilanteessa, jossa opiskelijoihin ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta ja mielenterveyspalveluiden tarvetta.

THL huomauttaa, että osalla hyvinvointialueista potilastietojärjestelmien virheellinen kirjaaminen paisuttaa tilastoja, mutta kokonaiskuva on silti selvä: hoitoonpääsy heikkenee.

Kapitalismin rakenteet ja leikkauspolitiikka näkyvät hoitoketjuissa

Perusterveydenhuollon kriisi ei ole irrallinen ilmiö, vaan seurausta pitkään jatkuneesta alibudjetoinnista, henkilöstöpulasta ja markkinalogiikan vahvistumisesta sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Kun palvelut keskitetään ja resursseja leikataan, seuraukset kohdistuvat niihin, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin.

Työväenluokan, eläkeläisten ja opiskelijoiden asema heikkenee, kun hoitoon pääsy venyy kuukausien mittaiseksi. Varhainen diagnoosi – esimerkiksi sydän‑ ja verisuonitautien, diabeteksen tai mielenterveyden häiriöiden kohdalla – on ratkaisevaa. Viivästykset lisäävät sairastavuutta ja kustannuksia, mikä hyödyttää vain yksityisiä terveysjättejä, ei ihmisiä.

Erikoissairaanhoidossa myönteistä kehitystä – mutta vain osittain

Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa yli 180 vuorokautta odottaneiden osuus laski 14,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Odottajien kokonaismäärä väheni lähes 8 000:lla.

Launio korostaa, että kiireelliset toimenpiteet toteutuivat hyvin.

”Koronavuosien vaikeasta tilanteesta on selvitty. Tällaisten toimenpiteiden kohdalla hoitoon pääsy toteutui hyvin, mikä kertoo siitä, että järjestelmä kykenee priorisoimaan kiireellisimmät tapaukset”, sanoo Launio.

Esimerkiksi sepelvaltimoiden pallolaajennusta odottaneista yli 3 000 potilaasta vain 35 odotti yli kolme kuukautta, eikä yli puolta vuotta odottaneita ollut lainkaan.

Tekonivelleikkaukset ja mielenterveyspalvelut – alueelliset erot suuria

Tekonivelleikkauksiin odotti yli 10 000 potilasta, joista 24 prosenttia yli puoli vuotta. Etelä‑Karjala ja Keski‑Pohjanmaa onnistuivat hoitamaan kaikki odottajat alle puolessa vuodessa, mutta monilla alueilla tilanne on huomattavasti heikompi.

Nuorten erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluissa nähtiin pientä parannusta: yli kolme kuukautta odottaneiden määrä väheni 190 potilaalla, eli yhdeksän prosenttiyksikköä.

Hoitoketjun toimivuus ratkaisee – mutta perusterveydenhuolto on kriisissä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Sara Launio muistuttaa, että sote‑uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa.

”Erikoissairaanhoidon jonojen lyhentyminen on hyvä uutinen. Samalla on tärkeä varmistaa, että koko hoitoketju toimii sujuvasti: erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen pääsy hyödyttää ihmisiä täysimääräisesti vasta silloin, kun myös perusterveydenhuolto toimii”, sanoo  Launio.

Tällä hetkellä näin ei ole. Perusterveydenhuollon kriisi uhkaa koko järjestelmän toimivuutta ja lisää eriarvoisuutta – erityisesti niille, joilla ei ole varaa ostaa hoitoa yksityiseltä sektorilta.

---