Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Perustulon riskit on otettava vakavasti

    Kotimaa
    6.9.2011 - 14:32
    Marko Korvela
    Veikko Koivusalo
    Attacin hallitukseen kuuluva Johanna Perkiö koordinoi Vasemmistofoorumin kansainvälistä hanketta

    Eräs konsepti selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää on perustulo, jota on kokeiltu maailmalla muun muassa Namibiassa.

    Suomeen perustulokeskustelu rantautui 1980-luvulla kansalaispalkan muodossa. Tunnetuimpia esityksiä ovat olleet vuonna 1988 taloustutkija Jan Otto Anderssonin luoma kansalaistulomalli sekä kymmenen vuotta myöhemmin nuorsuomalaisten esiin nostama kansalaispalkka.

    Vihreät laativat oman perustulomallinsa muutama vuosi sitten, ja sitä päivitettiin kevään eduskuntavaalien alla. Vihreitten mallissa perustulon määrä olisi noin 500 euroa.

    Myös Vasemmistoliitolle on työryhmä tehnyt keskusteluasiakirjan, jossa kaavaillaan 750 euron perustuloa. Siitä 620 euroa olisi kaikille automaattisesti maksettavaa perustuloa ja 130 euroa edelleen syyperustaisesti haettavaa perusturvaa.

    Attacin hallitukseen kuuluva Johanna Perkiö koordinoi Vasemmistofoorumin kansainvälistä hanketta, jossa tutkitaan perustuloa. Aihe kiinnostaa siinä määrin, että Perkiö suunnittelee aiheesta sosiaalipolitiikan väitöskirjaa. Hän myös kirjoitti yhdessä Jouko Kajanojan kanssa vastikään ilmestyneessä Attacin 10-vuotisjuhlamanifestissa ilmestyneen artikkelin, jossa pohditaan ylikansallisen, universaalin perustulon mahdollisuuksia.

    Minimitoimeentulotasoa nostettava

    Monet oikeistolaiset tahot ja tunnetut kapitalistit ovat ilmoittaneet tukevansa perustuloa, Suomessa ehkä tunnetuimpina Björn Wahlroos, jo edellä mainittujen ja edesmenneiden nuorsuomalaisten piiristä Keskuskauppakamarin johtoon viime vuonna noussut Risto E. J. Penttilä sekä kokoomuksen kansanedustaja, entinen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti.

    Johanna Perkiö arvioi, että oikeistolaiset tahot ovat valmiita kannattamaan perustuloa, mutta vain sillä ehdolla, että julkiset palvelut ja työelämä alistetaan markkinoille.

    – Perustulo istuu tässä mielessä hyvin uusliberalistisen politiikan konseptiin, koska automaattinen tulonsiirto on markkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän haittaava verrattuna esimerkiksi työehtoja koskevaan sääntelyyn.

    Vasemmistolaiseen perustulonäkökulmaan sisältyy sen sijaan Perkiön mukaan se, ettei markkinoiden säätelyä pureta eikä palveluja yksityistetä vaan perustulolla pyritään vahvistamaan työvoiman neuvotteluasemaa pääomaa vastaan.

    Perkiö huomauttaa, että esimerkiksi vihreiden markkinoima perustulomalli on oikeastaan pelkkä tekninen ratkaisu, joka sivuuttaa tulonjakoon ja yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin liittyvät kysymykset.

    – Malli on kustannusneutraali eli perusturvan rahoitus pysyisi samana, suurimmalla osalla myös verojen jälkeen käteen jäävät tulot. Sen sijaan vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan kuuluu, että minimitoimeentulotasoa pitää ehdottomasti nostaa.

    Vapaaehtoistyön riistoa?

    Ay-liike on suhtautunut kriittisesti perustuloon. Pelätään, että jokaiselle kuin Manun illallinen lankeava automaattinen perustulo jättää osan ihmisistä heitteille. Perustulo myös saattaa voimistaa työmarkkinoiden jakautumista sisäpiiriin ja epäsäännöllisissä työsuhteissa puikkelehtivaan prekariaattiin.

    Johanna Perkiö myöntää, että perustulon riskit on otettava vakavasti. Kun ihmisillä on perustulon varassa mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä tai puuhata omia projektejaan, saattaa tämä johtaa vapaaehtoistyön väärinkäyttöön. Esimerkiksi voi olla houkutus siirtää kunnallisia palveluja vapaaehtoisten hoidettavaksi.

    Tämän vuoksi perustulon lisäksi olisi saatava muita yhteiskunnallisia uudistuksia. Perkiö esimerkiksi kytkisi työajan lyhentämisen voimakkaammin perustulovaatimuksiin.

    Hän huomauttaa että työelämä on joka tapauksessa muutoksessa, mutta tällä hetkellä muutokset ovat tapahtuneet pääsääntöisesti työnantajan, pääoman ehdoilla. Ay-liikkeen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni.

    – Ay-liike on jumittunut vanhoihin asemiin. Se ei ota tarpeeksi huomioon yleistyviä prekaareja työsuhteita tai pakotettua yrittäjyyttä. Työn ja työntekijän ideaa pitäisi laajentaa vastaamaan nykyistä työelämän kirjoa, toteaa Perkiö.

    Työllisyysastetta pitää hänen mukaansa nostaa, mutta täystyöllisyyden tavoite tuntuu nykypäivänä mahdottomalta. Enemmän kannattaisi pohtia, onko työ mielekästä ja mikä työ on ylipäätään järkevää.

    – Miksi esimerkiksi puhelinmyyntiä pitää perustella sillä, että se työllistää? ihmettelee Perkiö.

    Rahaa verotusta vekslaamalla

    Rahaa perusturvan parantamiseen kyllä on. Perkiö ja Kajanoja esittävät Attac-manifestin perusturva-artikkelissa, että liikkumavaraa toisi jo pelkästään hyvä- ja suurituloisten nettoverotuksen palauttaminen sille tasolle, jossa se oli ennen 1990-luvun alussa aloitettua suurituloisia suosivaa veropolitiikkaa.

    Perkiön mukaan juuri perusturvan reipas korottaminen ja yhtenäistäminen olisivat ensimmäisiä askelia kohti perustuloa. Toisaalta perustuloa voisi vaikkapa kokeilla alueellisesti muutamassa erityyppisessä kunnassa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!