Perustuslain muutos Venezuelassa: uusia haasteita ja vaatimuksia

Äskettäin matkustin Yaracuy’hin, kotikylääni, jossa kirjoitin suuren osan tästä artikkelista maanviljelymaiseman rauhassa, jossa ajatukset tuntuvat virtaavan helpommin. Ajattelee paremmin, kun voi kuunnella lintujen laulua kuin Caracas’n liikenteen turruttavaa ja saastuttavaa melua.

Istun mamon-puun alla, juon paljon kahvia ja käsissäni ovat isänmaan suunnitelmat, joitakin artikkeleita Grano de Maíz -lehdestä sekä professori César Dortan dokumentti Venezuelan sosialistinen kommuuni. Näiden innoittamana olen lainannut tähän muutamia pohdintoja. Toivon, että muu maailma ymmärtäisi Venezuelan matkaa kohti bolivaarista vallankumousta.

Haluan kertoa perustuslain muutosehdotuksesta, jota presidentti Nicolás Maduro vie eteenpäin osana siirtymää kohti sosialismia. Tässä yhteydessä Maduro puhuu ”jumittumisesta” ja varsin huolestuneen sävyisesti. Meille, jotka uskomme sosialismin olevan kehitysmalli kansallemme, presidentin kriittinen arvio hankkeemme aikataulusta herättää huolta- meissäkin .

Uudistusprosessin aikataulusta

Presidentti Maduro kylvi uuden virkakautensa alussa 2025 ensimmäisen siemenen vuoden 1999 perustuslain syvälliselle uudistukselle. Tammikuun 10. päivänä heti vannottuaan virkavalansa, bolivaarisen vallankumouksen johtaja ilmoitti tarpeesta muuttaa noin 80 artiklaa perustuslaista. Kuukautta myöhemmin, helmikuun 15. päivänä, hän toimitti alustavan luonnoksen kansalliskokoukselle, mikä johti erityisen kansallisen komission perustamiseen. Komissio sai 90 päivää aikaa laatia uuden ehdotuksen.

Vaikka määräajan olisi pitänyt päättyä toukokuun puolivälissä, maan hallitus päätti toukokuun 25. päivänä siirtää tarkistetun tekstin luovutuksen tammikuuhun 2026, parlamenttivaalien jälkeen. Tämä tarkoittaa,  demokraattista aikalisää ja että uudella kansalliskokouksella on valta määrittää perustuslain uudistuksen suunta.

Vaikka en ole lakimies tai perustuslakiasiantuntija, 80 artiklan päivittäminen ja perustavanlaatuinen lause ”Rakentaa kommuunivaltio” merkitsevät poliittisesti radikaalia muutosta Venezuelan perustuslakiin.

”Perustuslain muuttamisen aikataulu on sidottava kansalliseen keskusteluun. Keskustelun on tarkoitus syventää ja täydentää presidentin ehdotusta. Bolivaariselle vallankumoukselle on ominaista, että se on rauhanomaisesta ja perustuu kansan demokratiaan. Tämä ominaisuus on määrittänyt siirtymän aikarajat ja rytmin, sillä sen on pitänyt elää rinnakkain kapitalististen tuotantosuhteiden kanssa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana imperialistisen hyökkäyksen seurauksena Venezuelan valtion tulot ovat laskeneet huomattavasti, mikä on hidastanut rauhanomaisen vallankumouksen aineellista edistymistä. Tämä on ehkä yksi suurimmista ristiriidoista Venezuelassa tapahtuvassa sosialismin rakentamisprosessissa.

Muuttuuko Venezuelan perustuslaki?

Vaikka nykyinen perustuslaki sisältää merkittäviä edistysaskelia, perustuslaki ei ole varsinaisesti sosialistinen eikä kommuunipohjainen.

Uudistus on mittava. Perustuslakiasiantuntijat arvioivat, että noin 25 prosenttia alkuperäisestä tekstistä muuttuisi, mikä käytännössä vastaisi kokonaan uutta perustuslakia. Joka tapauksessa seuraamme tapahtumia tarkasti.

Vallankumous etenee. Se vastustaa imperialististen ja venezuelalaisten oligarkioiden hyökkäyksiä, tarjoaa ratkaisuja suurimpiin haasteisiin ja samalla kohtaa uusia, yhä vaativampia koettelemuksia.

Mitä konkreettisesti tapahtuu nyt?

Presidentin esittämä ehdotus perustuslain muutoksista on parhaillaan tarkastelussa, eikä sen käsittely ole edennyt merkittävästi. On tärkeää muistaa, että imperialistinen painostus on niin voimakasta, että mikä tahansa tieto voi toimia tekosyynä sotilaalliselle hyökkäykselle Venezuelaa vastaan. Elämme erittäin jännitteisiä aikoja, ja tämän vaarallisen vaiheen voittaminen on ratkaisevaa, jotta voimme jatkaa muutosten tiellä.

Tällä tahdilla tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia. Koko maa seuraa tarkasti uudistuksen hidasta syntyä, joka saattaa määritellä vallan rakenteet uudelleen ja suunnata bolivaarisen vallankumouksen tulevaisuutta.

Yhdysvallat on jälleen kerran paljastanut todellisen luonteensa. He ovat kesällä 2025 tuoneet Karibialle kahdeksan sotalaivaa, ydinsukellusveneen, kymmeniä hävittäjiä ja tuhansia sotilaita. Kaikki tämä heidän mukaansa huumekaupan vastaisen operaation nimissä. Mutta me Venezuelalaiset kyllä tiedämme totuuden: tämä on naamio, tekosyy, jolla imperialismi pyrkii iskemään Venezuelan sydämeen ja horjuttamaan sen vallankumouksen perustaa. He luovat valheellisia vihollisia – aavemaisia huumekartelleja – oikeuttaakseen hyökkäyksensä, aivan kuten he ovat tehneet Vietnamissa, Irakissa ja Syyriassa.

Meidän vastauksemme on selkeä ja yksiselitteinen: emme kumarra, emme alistu! Jos jenkit haluavat pelotella meitä sotalaivoillaan, me vastaamme kansan voimalla. Asevoimat ovat jo asemissaan rannikolla ja rajaseuduilla, 25 000 sotilasta partioi jokia ja meriä. Kansanmiliisi, opettajat ja kalastajat, nuoret ja vanhat, ovat nousseet samaan rintamaan puolustamaan isänmaata. Meille on selvää etti Venezuela ole myytävänä.

Kommuuni on meidän olemassaolomme syy. Siinä kiteytyy vallankumouksen voima, se, mikä tekee meistä voittamattomia. Yhdysvaltojen uhka on kirkastanut ajatteluamme: Emme etsi sotaa, mutta jos imperialismi pakottaa meidät, olemme valmiita muuttumaan aseelliseksi tasavallaksi. Historia velvoittaa meitä – ja historiaa kirjoittaa nyt Venezuelan kansa, joka ei kumarra yhdellekään imperiumille.

Kirjoittaja on työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen maantieteen opiskelija ja sosiaalisenmedian influensseri Venezuelasta.