Pessimistinen tuomiosaarna nyky-Suomelle

Pispalan piru, persona non grata ja monet muut määritelmät eri tiedotusvälineissä ovat olleet leimallisia kirjailija Hannu Salamalle, jonka uusimman kirjan nimi Sydän paikallaan ei jätä tälläkään kertaa kylmäksi niitä, jotka ovat tottuneet aistimaan Salaman aikaisemmastakin tuotannosta tutut kyynisyyden ja pessimismin piirteet.

Edelleenkin Salaman vahvuutena on, ettei hän halua uusimmassakaan kirjassaan ns. kumarrella mihinkään ideologiseen suuntaan, ellei nyt sitten valtava kapitalismiin, Nato-vuohotukseen ja muuhun sellaiseen kohdistuva kritiikki sitä ole. Ideologista puolta voisi hieman raottaa myös se, että kirjailija on nimittänyt itsensä ns. kolmannen polven punikiksi.

Kirjan päähenkilönä on tällä kertaa Hans von Blixt. Se ei sinällään ole mikään uusi asia, koska aiemmin Salaman kirjoissa ”toisena minänä” on ollut Harri Salminen. Ensin mainitun henkilön vuokrayksiö on tukikohta, joka sijoittuu vauraan asuinalueen ja finsomalian väliin.

Reilun 250 sivun verran Blixt ammentaa vihaansa suomalaista elämänmenoa kohtaan 1990-luvun mittaisella perspektiivillä. Mutta kuten tiedetään, Kekkosen ajan tunnetuin kirjailija ei jätä lähihistoriaakaan huomiotta.

Aivan oma juttunsa on Salaman tyyli, jolla toinen minä saa ”saarnaansa” virtaa naissuhteistaan ja naimisesta.

Mielenkiintoisen vivahteen kirjaan tuo muun muassa, miten kirjailija sopivassa välissä ottaa etäisyyttä nykyaikaan palauttamalla mieliin 60-luvun, jumalanpilkkaoikeudenkäynnin, Kekkosen ajan ja avioliiton kuviot. Näistä ajoista on tultu nykyaikaan, jota hallitsee valtava teknokulttuuri, kulutusjuhla ja kännykkäkiima.

Tuttuna piirteenä tässäkin kirjassa on tekstin moniulotteisuus sekä vaikeaselkoisuus. Mutta ennen kaikkea perusasia käy selkeästi vahvoin ”sanataiteellisin salamaniskuin” esille, eli mihin on tultu, kun on annettu valta rahaeliitille, natoilulle ja kaikkinaiselle tekopyyhyydelle.

Tämä ei ole mitään tuotteistettua viihdekirjallisuutta, se on tuttua Hannu Salaman tulikivenkatkuista tekstiä. Se ammentaa voimansa menneestä historiasta, joka toimii vahvana pohjana nyky-Suomen pessimistiselle pilasaarnalle.

Hannu Salama: Sydän paikallaan. Otava 2011, 254 sivua.