Piknikillä Pyynikillä

Kun kuuntelee kotimaisen Sun Pie –artistin uutukaista levyä, ei ensimmäisenä tule mieleen radiossa soiva päivän listapoppi. Global Pue-nique –nimeä kantava cd-kokonaisuus vie kuulijansa ennen muuta matkalle 1960-1970-lukujen psykedeeliseen soundiin, mutta mukana on myös tuulahduksia 1980-luvun synapopista sekä jopa 1990-luvun triphopista.

Ensimmäisenä Sun Pien musiikki tuo vaikutelman legendaarisen The Beatlesin tuotannosta. Artistinimen takaa paljastuva ja levyn kappaleista vastaava tamperelainen Jokke ”Keiju” Karjalainen toteaakin, että Beatlesia on tullut kuunneltua – vaikka suhtautuminen yhtyeeseen onkin vuosien varrella ollut ristiriitaista.

– Kotona kuunneltiin paljon Beatlesia, ja vastareaktiona en etenkään teini-ikäisenä oikein tykännyt siitä. Se vaikutti liian sovinnaiselta. Sitten myöhemmin olen saanut Beatlesiin toisenlaista perspektiiviä, siinä on sovinnaisen ja epäsovinnaisen, hyväksytyn ja ei-hyväksytyn välinen ristiriita. Beatlesin musiikin ydin alkoi paljastua, kertoo Karjalainen. Hän kertoo, että lempi-Beatles-levy on yhtyeen vähemmän arvostettu Magical Mystery Tour, epätodellisella tunnelmalla ladattu yhtyeen myöhemmän kauden hedelmä.

Indie nousi stadioneille

Musiikin tekeminen on Jokke Karjalaiselle ollut luontevaa niin kauan kuin hän muistaa. Nuorempana hän ei vain sattunut hankkiutumaan varsinaisesti mihinkään yhtyeeseen.

2000-luvun puolella teknologian kehittyminen mahdollisti kotiäänitykset tietokoneelle, ja muutenkin monipuolisemman musiikin tekeminen onnistui kotona omalla koneella.

Vuonna 2009 Karjalainen julkaisi omakustanteen The Sound of Life, jonka kotikutoinen soundi jakoi kuulijoiden mielipiteitä.

Uusimman levyn parissa vierähti muutama vuosi, ja Karjalainen soittaa ja laulaa itse liki kaikki levyllä kuultavat osuudet. Eri vaiheiden jälkeen hän päätyi myös masteroimaan levyn itse. Hommassa riitti haastetta miehelle, jota ei äänitystekniikka erityisemmin kiinnosta.

Global Pue-niquen taustalla on Karjalaisen kyllästyminen nykymusiikkiin. Joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen on tapahtunut kulttuurinen käänne – huonompaan suuntaan.

– Epäkaupallisella, vaihtoehtoisella kulttuurilla ei ole nykyään sijaa. Tee se itse -musiikki on tylysti jyrätty ja sitä pidetään huonona. Esimerkiksi vielä 2000-luvun alussa musiikkilehdet kuten Rumba ja Sue nostivat esille riippumatonta musiikkia ja sitä pidettiin varteenotettavana musiikkina. Nykyään niin sanottu indie-musiikki tarkoittaakin stadionluokan artisteja, kuten Arcade Firea tai The Nationalia, pohtii Karjalainen.

Vaihtoehtoisena markkinoitu musiikki pyrki vakiintumaan kaupallisesti eikä asettunut valtavirtaa vastaan.

– Uusin levyni syntyi juuri tätä trendiä vastaan. Siitä huokuu kriittis-skeptinen, melkeinpä kielteinen suhtautuminen musiikkimaailmaan. Se on mahdollisimman kaukana valtavirrasta, epämuodikasta ja epäkaupallista, toteaa Karjalainen.

Tilaa vaihtoehtoiselle musiikille

Valtaosa tuoreen levyn materiaalista oli valmis jo vuonna 2012. Nyt kun kappaleet on saatu levylle, suuntaa Jokke Karjalainen jo uusille musiikillisille vesille. Myös tilanne vaihtoehtoisen musiikin suhteen on ehkä hiukan valoisampi kuin vielä pari vuotta sitten. Aidosti vaihtoehtoiselle musiikille ja soundimaailmalle löytyy piirun verran enemmän tilaa. Karjalainen mainitsee esimerkiksi viime vuoden lopulla pinnalle nousseen Jukka Nousiaisen.

Uusissa, vielä levyttämättömissä kappaleissa on Karjalaisen mukaan enemmän soittamisen meininkiä ja spontaanisuutta kuin Global Pue-niquella, jossa hän on pyrkinyt lähinnä siirtämään säveltaidettaan tietokoneen raidoille.

Karjalaiselle musiikki tulee aina ensin, sitten vasta lyriikat. Hän kertoo syntyneensä ja kasvaneensa englanninkielisen musiikin parissa, joten omien kappaleiden sanoitukset ovat myös englanniksi.

– Onhan niissä yhteiskunnallisia, vasemmistolaisia lähtökohtia, kyseenalaistamista, mutta enemmän asioita, joiden sanomisesta tulee hyvä eteenpäin menon fiilis.

Karjalaiselle mieluista on myös sanakikkailu. Tästä esimerkkinä on levyn nimi, Global Pue-nique, jonka merkitys ei aivan helpolla avaudu.

– Levyn nimen piti alun perin olla Global Pique-nique, mutta ei siitä mitään piknik-fiilistä tullutkaan. Olin vappuna 2012 piknikillä Pyynikillä, ja sain siitä idean sanaleikille: Pue-nique (lausutaan ’pyynik’). Eli ehkä siinä ollaan piknikillä Pyynikillä, sanoo Karjalainen.

Kuuntele Global Pique-nique verkossa: Sun Pie Official Information >>>