Pitääkö opiskelijoiden vallata uudelleen Vanha ylioppilastalo?

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt myydä kaikki Helsingin keskustassa olevat kiinteistönsä työeläkevakuutusyhtiö KEVAlle. Kaupassa KEVAlle siirtyvät Vanha ja Uusi ylioppilastalo sekä Citytalon, Kaivotalon ja Grand Hansa -kokonaisuuteen kuuluvat Kaivokatu 12 ja Hansatalo.

Ylioppilaskunnan edustajiston yksimielisesti hyväksymä kauppa syntyi ylioppilaskunnan kiinteistöjä hallinnoineen YLVAn lainarahalla tekemien hotelli- ja toimistohankkeiden epäonnistuttua. Riskirahoitusta antaneet pankit, etunenässä Osuuspankki ja Nordea, vaativat ylioppilaskuntaa myymään kaikki kiinteistöt nopeasti, vaikka kiinteistömarkkinoiden laman oloissa ne jouduttiin myymään alihintaan.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan KEVA oli ainoa, joka teki tarjouksen kaikkien kiinteistöjen ostamisesta. Kauppahinta jäi tiettävästi ainakin 100 miljoonaan – noin puoleen siitä, mikä vielä alkuvuodesta arvioitiin kiinteistöjen arvoksi.

KEVAn kanssasijoittajina HYYn keskustakiinteistöjen ostamisessa ovat Mrec Investment Management Oy ja HGR Property Partners Oy. Kevan tiedotteen mukaan ne vastaavat kohteen kiinteistöjohtamisesta ja kehittämisestä kaupan toteutumisen jälkeen.

Mitä sovitaan Vanhan käytöstä?

KEVA kertoo selvittävänsä mahdollisuutta myydä Vanhan ylioppilastalon ”kulttuurihistoriallisesti arvokkaat osat” esimerkiksi Helsingin yliopiston kokoamalle säätiölle. Yliopiston tiedotteen mukaan säätiö, johon tulisi mukaan muitakin, haluaa ”turvata talon kulttuuriperinnön, sen nykyisen toiminnan jatkumisen ja edistää opiskelijakulttuuria”.

KEVAn ja Yliopiston tiedotteet jättävät avoimeksi sen, millä vuokralla ja miten laajasti opiskelijayhteisöt pääsevät jatkossa Vanhalle ylioppilastalolle. Talon nykyistä toimintaa pyörittävä Royal Ravintolat on hinnoitellut tilojen vuokrat niin kalliiksi, että Vanha on muuttunut lähinnä yritysten markkinointitapahtumien paikaksi. Muotoilut Vanhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaista osista jättävät epäselväksi taloon myöhemmin rakennetussa studiossa toimivan Ylioppilasteatterin kohtalon. Uhattuna on myös Ylioppilaslehti, kun ylioppilaskunta ei saa enää vuokratuloja sen rahoittamiseen.

”Pitääkö opiskelijoiden vallata uudelleen Vanha ylioppilastalo”, kysyy 1970-luvun lopulla Ylioppilaslehden toimittajana ja HYYn edustajistossa toiminut Yrjö Hakanen vuoden 1968 Vanhan valtaukseen viitaten.

Hakanen oli aloitteentekijöitä adressille, jolla yli 300 kulttuurin, tieteen ja yliopiston toimijaa vetosi HYYn edustajistoon ja sen riskisijoituksia rahoittaneisiin pankkeihin 155-vuotiaan Vanhan ylioppilastalon ja mahdollisesti muidenkin opiskelijatoiminnan tilojen säilyttämiseksi ylioppilaskunnan omistuksessa. Tällä olisi voitu turvata myös tuloja yli 100-vuotiaan Ylioppilaslehden julkaisemisen jatkolle.

Tunnettujen kiinteistösijoittajien, Helsingin kaupungin ja pankkien kannustamana lainarahalla hotelli- ja toimitilabisnekseen lähteneen ylioppilaskunnan johto ei tällaiseen vaihtoehtoon tarttunut. Yksimielisesti edustajistossa syntyneen päätöksen taustalla on se, että kaikki edustajiston poliittiset ryhmät ovat olleet mukana päättämässä epäonnistuneista ja HYYn konkurssin partaalle vieneistä kiinteistöhankkeista.

Kamppailu Vanhasta ylioppilastalosta jatkuu

Nyt päätettyjen kauppojen jälkeen ylioppilaskunta on velaton. Sen omistukseen jäävät opiskelijaravintolatoiminta ja Leppäsuolla sijaitseva opiskelijatila Domus Gaudium, joissa toimintaa pyörittää YLVA Palvelut Oy.

Seuraava erä kamppailussa Vanhasta ylioppilastalosta tulee, kun Yliopiston aloitteesta perustettu säätiö ostaa talon ja määrittelee sen toimintaidean.

”Nähtäväksi jää, ryhdistäytyykö ylioppilaskunta tai nouseeko muualta opiskelijoiden keskuudesta vaatimuksia palauttaa Vanha ylioppilastalo alkuperäiseen tarkoitukseensa opiskelijoiden toiminnan ja kulttuurin keskuksena”, Hakanen pohtii.

---