Puheenvuoro: Kohti sosialismia, mutta milloin?

Marxilaisuus on siinä mielessä hyvä teoria, että se antaa suuntaviivat nojautuessa käsityksissään tieteiden tuloksiin. Tietyt perusasiat (historiallinen materialismi ja sen dialektinen metodi) tulevat säilymään, vaikka tiede itsessään kehittyy ja tarkentuu itseäänkorjaavana prosessina. Koska tiede on aina hieman keskeneräinen, se pitää ajattelun joustavana, eikä uskontojen tavoin anna lopullisia totuuksia, jotka dogmeihin puettuina järjestelminä on nähtävä häpeäksi kasvavalle ihmiskunnalle.

Kapitalismissa ihmisiä pyritään yhdenmukaistamaan, ajattelemaan ja käyttäytymään samalla lailla, jotta heitä olisi helpompi hallita, kun taas sosialismiin siirtyminen toisi mukanaan moniarvoisemman otoksen mikäli hierarkkinen järjestelmä saataisiin jollain tavalla purettua. Eikä tämä ole edes vitsi. Kapitalismin uusliberaalivaiheen tasa-arvoisuus on edelleen käytännössä ilmenevää epätasa-arvoa niin kauan, kun ihmiskunta on jakautunut vastakkaisiin luokkiin.

Tasa-arvo ei saa myöskään olla naivia utopiaa tyyliin: tasajako kaikille. Ei käy tasapäistäminen, ...