Puolet Suomen eläkeläisistä jää EU:n köyhyysrajan alapuolelle

Viikonlopun Tiedonantaja-festivaaliin otettiin perjantaina Turussa varaslähtö eläkepoliittisissa merkeissä.

T-talon seminaarissa alustanut eläkkeellä oleva Kelan erikoistutkija Seppo Ruotsalainen listasi seikkoja, jotka leikkaavat suomalaisen eläkeläisen ansioita niin, että jopa puolet jää Euroopan unionin köyhyysrajan alapuolelle.

– Vuonna 1977 käyttöön otettu ja 1995 kiristetty eläkkeen taitettu indeksi leikkaa eläkkeestä noin prosentin vuodessa verrattuna yleiseen palkkakehitykseen. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa taitettu indeksi nousi keskusteluihin, mutta asiaa tutkinut Kataisen asettama työryhmä totesi vain, ettei indeksiä ole aihetta korjata, sanoi Ruotsalainen.

Myös vuodesta 2005 vaikuttanut elinaikakerroin syö jo vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeiden ostovoimaa vuosi vuodelta.

Verotuskin kohtelee eläkeläisiä kaltoin: yli tuhannen euron kuukausieläkkeistä maksetaan tuloveroa suuremmalla prosentilla kuin vastaavasta palkkatulosta.

Eläkeyhtiöiden hallintakuluissa 170 miljoonaa turhaa

Suomalaisissa eläkeyhtiöissä makaa 154 miljardia euroa eläkevakuutusmaksuina kerättyjä varoja. Seppo Ruotsalainen totesi, että yhtiöiden verrattuna korkeat hallintokustannukset ovat herättäneet jopa kansainvälistä huomiota.

Puolueettoman ulkopuolisen arvioijan mukaan hallintokuluista jopa 170 miljoonaa euroa haaskataan turhuuksiin ja pröystäilyyn. Se on valtava määrä rahaa.

Eläkeyhtiöiden johdon jättimäiset palkat ja bonukset ovat nousseet julkisuuteen ja syystä. Esimerkiksi Varma-yhtiön toimitusjohtaja Matti Vuoria sai vuodelta 2012 palkkaa ja luontaisetuja yhteensä noin 758 000 euroa.

Ruotsalainen huomautti, että eläkevarat ovat työntekijöiden ja eläkeläisten omaisuutta – eivät valtion tai hallituksen.

Kovempaa meteliä eläkeläisten oikeuksien puolesta

Enemmistö suomalaisista on kestävyysvajeella ja valtion velkaantumisella saatu peloteltua yleisen eläkeiän noston taakse. Seppo Ruotsalainen totesi, että eläkeiän nosto ei auta akuuttiin taloustilanteeseen, koska se astuisi voimaan aikaisintaan vuonna 2017.

Toisaalta suomalaisten eläköitymistä myöhentää myös eläkeaikakerroin, joka kannustaa venyttämään eläkkeelle jäämistä entistä pitempään.

– Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ikä on 52 vuotta, ja siihen ei yleisen eläkeiän nosto vaikuta mitenkään, muistutti Ruotsalainen.

Hänen mukaansa eläkeläisten pitäisi pitää kovempaa meteliä oikeuksiensa puolesta. Monet eläkeläisten arkeen vaikuttavat asiat päätetään pöydissä, joissa heillä ei ole edustusta.

Yhtä kaikki, onhan eläkeläisiä jo 1,4 miljoonaa – se on suurempi joukko kuin esimerkiksi ammattiliitto SAK:ssa on jäseniä.

Tiedonantaja-festivaali >>>