Raideliikenteeseen tulossa panostuksia – onko kehitys silti riittävää?

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotti viime viikolla 1,3 miljardin euron julkisesta tuesta raideliikenteeseen. Tukea on tarkoitus kanavoida tunnin junien ja Espoon kaupunkiradan kaltaisiin isoihin hankkeisiin. Tuet hyödyttävät suurkaupunkien alueita, mutta alueellista tasapainoa tukevat ekologisen liikenteen toimet antavat odottaa itseään.

1,3 miljardin summasta valtion osuus on hieman alle 800 miljoonaa ja kuntien vähän yli 500 miljoonaa. Tukea on tarkoitus tulla Turun ja Tampereen tunnin junien sekä Espoon kaupunkiradan suuriin hankkeisiin, joihin varten ohjataan vielä yksityistä rahoitusta. Huolena vain lähes yksinomaan isojen projektien tukemisessa on se, että seutukuntien ja haja-asutusaluiden joukkoliikenteen parantamiseen ei ole tulossa apua.

Yksityisten yhtiöiden urakoinnin vastuulla olleissa rakentamishankkeissa on monesti riskinä olleet kasvavat rakennuskustannukset, rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat ja käytön tekniset puutteet.

Konkreettisia toimia ei vielä näkyvissä

Yksityisten yhtiöiden urakoinnin vastuulla olleissa rakentamishankkeissa on monesti riskinä olleet kasvavat rakennuskustannukset, rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat ja käytön tekniset puutteet. Kyseiset ongelmat ovat vaivanneet esimerkiksi Länsimetroa. Kommunistinuoret vaatii sunnuntaina julkaistussa kannanotossaan joukkoliikennehankkeiden rakentamista enemmän kunnallisten ja valtiollisen rakennustoimen kautta.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on listattu lukuisia ”nopeita toimia päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi”. Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla, edistää työsuhdepyöräilyä sekä edistää hiilineutraalien synteettisten polttoaineiden pilotointia ja tuotannon käynnistämistä Suomessa.

Tähän mennessä hallituksen linjauksissa ei ole juurikaan kuultu yksityisautoilun vähentämisen tarpeesta, vaan lausunnoissa on keskitytty esimerkiksi autoilun verotuksen uudistamiseen, autokannan uusimiseen ja sähköautojen lisäämiseen. Suomen kommunistinen puolue on linjannut, että liikenteen päästöjen ja yksityisautoilun vähentämiseksi tarvitaan joukkoliikenteen kehittämistä sekä kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden käyttöönottoa työkoneiden sekä kuorma- ja linja-autojen polttoaineena.

Päästöjen vähentämisessä tehtävää

Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet hallitukselta erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumista. Vielä konkreettista tiekarttaa näihin toimiin ei ole esitelty. Hallituksen ympäristöpoliittiselle imagolle ei ole myöskään tehnyt hyvää eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) toukokuiset turpeen energiakäytön jatkoaikaa väläyttelevät kommentit.

Suomen nykyisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuonna 2018 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan noin 11,7 miljoona tonnia, joka tarkoittaa, että liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuoden 2005 tasosta vain noin 10 prosenttia.