Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Rasisminvastainen kirjailija oli myös kommunisti

    Arkiston arkiston artikkeli
    19.9.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 34 / 19.9.2008

    Mississippissä syntynyt Richard Wright (1908-1960) oli ensimmäisiä mustia amerikkalaiskirjailijoita, joka uskalsi vastustaa julkisesti valkoihoisten harjoittamaa rasismia. Wrightin voi sanoa aloittaneen rasisminvastaisen taistelunsa romaanillaan Native Son (1940, suom. Amerikan poika, 1972).

    Wrightilla oli rasismista ja köyhyydestä omakohtaista kokemusta riittämiin, sillä jo hänen isovanhempansa olivat olleet orjia etelävaltioiden suurplantaaseilla. Hänen oma isänsä jätti perheen Richardin ollessa viiden vanha. Poika joutui aluksi lastenkotiin ja myöhemmin häntä palloteltiin sukulaisten hoivissa paikasta toiseen. Wright ei saanut käydä koulua, mutta sen sijaan hän opiskeli koko elämänsä itsekseen. Lapsena hän lainasi salaa kirjoja vain valkoisille tarkoitetuista kirjastoista.

    Richard Wright työskenteli monissa sekalaisissa ammateissa ennen muuttoaan pohjoisen Chicagoon. Postivirkailijan työt loppuivat häneltä laman myötä. Chicagossa hänelle tarjoutui kuitenkin mahdollisuus kokeilla siipiään kirjoittajana Federal Writer’s Project -nimisessä kirjoittajakoulutuksessa.

    Vuonna 1932 hän liittyi Yhdysvaltain kommunistiseen puolueeseen. Hyvin pian tämän jälkeen hänet nimitettiin sihteeriksi Chicagossa toimineeseen, marxilaiseen John Reed -kirjailijaklubiin. Chicagon vuosinaan hän kirjoitteli artikkeleita ja vallankumouksellisia runoja kommunistisiin lehtiin, toimipa hetken Left Front -lehden päätoimittajanakin. Eräs sen ajan tunnetuimpia ”puna-runoja” Wrightin kynästä oli Red Leaves of Red Books.

    o o o

    Vuonna 1937 hän muutti New Yorkiin, jossa hän työskenteli kommunistisen sanomalehden Daily Workerin Harlemin toimituksessa. New Yorkissa hän tapasi kuuluisan kirjailijan, Ralph Ellisonin, josta tuli hänen hyvä ystävänsä ja kannustajansa vuosikymmeniksi.

    Wright debytoi kirjailijana teoksella Uncle Tom’s Children (1938). Se on riipaiseva kuvaus etelävaltioiden mustien kärsimyksistä valkoisten hallitsemassa maassa. Teoksen novelleissa pohditaan, onko mustien lopulta mahdollista elää yhteiskunnassa, joka estää heiltä ihmisenä olemisen mahdollisuudet. Kannattaa huomata, että kaikki novellit yhtä lukuun ottamatta päättyvät päähenkilön kuolemaan! Ne johdattelevat kuitenkin lukijoita synnyttämään kollektiivista vastarintaa!

    Sitten seurasi jo aiemmin mainittu Native Son (1940), joka kertoi Bigger Thomasin murheellisen tarinan. Tämä oli paniikissa aiheuttanut valkoisen työnantajan tyttären kuoleman, josta tuomiona oli kuolema sähkötuolissa. Romaani päätyi myöhemmin Broadwaylle, jonne sen ohjasi itse Orson Welles. Naturalistinen henki puolestaan leijuu teoksen Twelve Black Voices (1941) yllä; ihmisen täytyy olla joko uhri tai kapinallinen.

    1944 Wright jätti kommunistipuolueen henkilöristiriitojen takia, mutta menestyksekäs kirjailijanura jatkui; vuotta myöhemmin julkaistiin omaelämäkerrallinen teos Black Boy (1945, suom. Musta poika, 1948), joka kertoi Wrightin ankarasta lapsuudesta ja poikaiästä. ….

    ARTO TUOMINEN


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Gabi Fechtner Heiko Grupp Rote Fahne
    Ulkomaat
    4.3.2026
    Maria Suutala

    Saksalaispoliitikko syyttää Yhdysvaltoja kolonialistisista pyrkimyksistä Iranissa

    Saksan radikaalivasemmistolaisen MLPD puolueen Gabi Fechtnerin pitämä tuore puhe (3.3.2026) ottaa kantaa Iranin sotaan.

    STTKn tuore laskelma paljastaa raa’an luokkaeron suomalaisessa työelämässä. Kuva Alisdare Hickson CCO 2.0
    Politiikka
    4.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Palkkamalttia kenelle – ja kenen hyväksi?

    Hakaniemi
    Kotimaa
    3.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallituksen leikkaukset osuneet eläkeläisiin – kovin seurauksin

    Rauhanjärjestöt vaativat sotatoimien lopettamista. Kuva Mohammad Hassanzadeh CCO 4.0
    Ulkomaat
    2.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt varoittavat: hyökkäys Iraniin voi sytyttää koko alueen liekkeihin

    Elvert Barnes kuva CCO 2.0
    Kotimaa
    1.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Luottamus Yhdysvaltoihin romahtanut

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!