Rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät

Alkuperäinen kirjoittaja:

YK, New York (IPS – Claude Robinson) YK:n pääsihteerin Kofi
Annanin yhteenveto ihmiskunnan saavuttamasta edistyksestä uuden tuhatluvun
ensimmäisenä vuonna on pahoitteleva. Hänestä on ironista,
että yhtäällä koottiin ennennäkemättömiä
rikkauksia samaan aikaan, kun toisaalla köyhyys ja kurjuus lisääntyivät.

Suunnaton vauraus, äärimmäinen köyhyys

”Elämme maailmassa, jossa suunnaton vauraus ja äärimmäinen
köyhyys elävät rinta rinnan”, Annan kiteytti vuoden
viimeisessä lehdistötilaisuudessaan.

Maailman varakkaimmista henkilöistä kirjaa pitävä
Forbes Magazine kertoo, että vuonna 2000 maailmassa oli 306 dollarimiljardööriä.
Näiden yhteenlaskettu omaisuus oli kasvanut huomattavasti edellisvuodesta
ja ylsi 1,27 biljoonaan dollariin (dollari on noin 6,5 markkaa).

Informaatioteknologian viimeaikaisen voittokulun valossa ei ole ihme,
että listan kärjessä ovat Microsoft-yhtymän Bill Gates
60 miljardilla dollarilla ja Oracle-yhtymän Larry Ellison 47 miljardilla.

Kehityksen suuntaa vahvistavat myös juuri Yhdysvaltain presidentiksi
valitun George W. Bushin usein toistamat lupaukset, että hän käyttää
maansa valtavaa budjettiylijäämää 1,3 biljoonan dollarin
verohelpotuksiin, jotka ajoitettaisiin kymmenelle vuodelle. Suurimman hyödyn
niistä saavat varakkaimmat amerikkalaiset.

Lupausten ja todellisuuden välillä syvä kuilu

Yhä korkeammiksi vuoriksi kasautuvan rikkauden taustaa vasten Annan
kertoi olevansa todella pettynyt siihen, että kehitysavussa ja velkahelpotuksissa
on edistytty niin vähän. Suorien investointien suuntaamisessa
kehitysmaihin ja niiden tuotteiden markkinoillepääsyn helpottamisessa
ollaan myös jääty paljolti puheen tasolle.

”Joidenkin ihmisten ääretön vauraus ei merkitse sitä,
että he aikoisivat siirtää voimavaroja köyhien hyväksi
niin helposti ja nopeasti kuin me haluaisimme”, Annan huomautti.

Kansainvälinen yhteisö oli asettanut suuria toiveita YK:n syyskuiseen
millennium-huippukokoukseen, josta kaavailtiin uutta alkua todelliselle
kehitykselle ja köyhyyden hävittämiselle.

Maailman johtajat lupasivatkin, että vuoteen 2015 mennessä
puolitetaan niiden ihmisten määrä, joiden tulot jäävät
alle dollariin päivässä ja jotka kärsivät nälästä
ja puhtaan juomaveden puutteesta.

Huippukokous päätti niin ikään taata kaikille maailman
tytöille ja pojille tasaveroiset mahdollisuudet peruskoulutukseen.
Äitiyskuolleisuus aiotaan vähentää neljännekseen
nykyisestä. Suunnitelmissa on lisäksi käydä tosissaan
Hi-viruksen, malarian ja muiden vakavien tartuntatautien kimppuun.

Vuoteen 2020 mennessä aiotaan kohentaa merkittävästi vähintään
sadan miljoonan slummiasukkaan elämää.

”Yhtäkään tavoitetta ei voida saavuttaa, ellei tapahdu
todellista kehitystä kaikkialla, ja eritoten köyhissä maissa.
Eikä kehitys ole mahdollista ilman voimavaroja”, Annan muistutti
viitaten siihen, että lupausten ja todellisuuden välillä
ammottaa vielä syvä kuilu.

Kesäkuussa Genevessä järjestetty YK:n sosiaalisten kysymysten
huippukokous lupasi muun muassa ”mobilisoida kansainvälisellä
tasolla uusia lisäresursseja sosiaalisen kehityksen edistämiseen.”

Kehitysapu kaukana tavoitteesta

Annan muistutti, että kehitysapua on tavattu pitää keinona,
jonka avulla köyhät maat kiskotaan ylös kurjuudestaan.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että strategia ei ole toiminut. Yli
30 vuoden aikana vain muutama maa on päässyt tavoitteeseen, joka
edellyttää, että kehitysapuun käytetään 0,7
prosenttia bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä tavoitteessa
ovat Tanska, Hollanti, Norja ja Ruotsi. Suomi käväisi siinä
1990-luvun alussa.

Maailmassa annettu virallinen kehitysapu on jaksolla 1992-1998 laskenut
63 miljardista dollarista 52 miljardiin, ja suunnan uskotaan pysyvän
jatkossa samana. Apukakku kasvaisi noin 100 miljardia dollaria, jos kaikki
rikkaat maat luovuttaisivat 0,7 prosenttia nykyisestä kansantuotteestaan.

Suorat investoinnit kehitysmaihin ovat kyllä lisääntyneet,
mutta ne ovat jakautuneet liian epätasaisesti vaikuttaakseen todella
köyhien ihmisten elämään.

Annanin mukaan uusia sijoituksia tehtiin pääosin 12 maahan.
YK:n kauppa- ja teollisuusjärjestön Unctadin tilastot kertovat,
että vuoden 1999 uusista investoinneista meni 93 miljardia dollaria
Itä- ja Kaakkois-Aasiaan, pääasiassa Hongkongiin, Kiinaan,
Etelä-Koreaan, Taiwaniin ja Singaporeen.

Latinalaisen Amerikan maihin suuntautuivat ennätysmäiset 90
miljardin investoinnit, joista leijonanosan saivat Brasilia, Argentiina
ja Meksiko. Afrikka joutui tyytymään 10 miljardiin dollariin.

Velkahelpotusten toteuttaminen takkuillut

Maailman rikkaimpien maiden huippukokouksissa saksan Kölnissä
1999 ja Japanissa 2000 lupailtiin velkahelpotuksia köyhimmille maille,
mutta niiden toteuttaminen on takkuillut pahasti. Asiantuntijat arvostelevat
kansainvälisiä luottolaitoksia esitettyjen velkahelpotusten yliarvostamisesta.

Annan sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että ”suuri osa
kolmannesta maailmasta murtaisi köyhyyden mieluummin käymällä
kauppaa kuin eläisi almujen varassa. Tilastotkin kertovat, että
ne maat ovat pärjänneet hyvin, jotka ovat mukana globaaleilla
markkinoilla.”

Tilanteen kohentamiseksi on Annanin mukaan edettävä kahteen
suuntaan. Kehitysmaiden tulee jatkaa uudistuksiaan houkutellakseen koti-
ja ulkomaista yksityistä pääomaa. Mutta on tehtävä
myös tuntuvia velkahelpotuksia ja avattava markkinat köyhien maiden
tuotteille.

Annan asetti suuria toiveita vähiten kehittyneiden maiden kokoukseen,
joka pidetään maaliskuussa Brysselissä.

”On vahvoja merkkejä siitä, että Euroopan unioni
voi poistaa kaikki tullit ja kiintiöt vähiten kehittyneiden maiden
tuonnilta. Jos niin tapahtuu, se antaa uutta potkua kehitykselle.”
(Inter Press Service)

Yhtäkään tavoitetta ei voida saavuttaa, ellei tapahdu
todellista kehitystä kaikkialla, ja eritoten köyhissä maissa.
Eikä kehitys ole mahdollista ilman voimavaroja”, YK:n pääsihteeri
Kofi Annan muistuttaa.