Rosa Luxemburg (1870–1919) – vapauden ja oikeuksien puolustaja

Ensimmäisen syvemmän kosketukseni Rosa Luxemburgin ajatteluun sain ollessani vierailulla vastaväittäjänäni toimineen professori Erika Hickelin luona Saksan Braunschweigissa. Huomiotani kiinnitti seinällä oleva Saksan vihreän puolueen juliste, jossa oli Rosa Luxemburgin kuva ja teksti: ”Vallankumouksellisin teko on sanoa ääneen se, mikä on.” Erika antoi julisteen mukaani, jonka hän oli saanut toimiessaan vihreän puolueen kansanedustajana.

Rosa Luxemburg syntyi kaakkois-Puolassa 1870 tai 1871 juutalaiseen, valistuneeseen älymystöperheeseen. Isä elätti perheensä puukaupalla, mutta kuljetti kotiin kiellettyjä puolalaisia ja saksalaisia kirjoja, joita luettiin yhdessä. Mikä idylli olikaan se, kun kuuluisan saksalaisen valistusajan runoilijan Schillerin vapausteemoja käsiteltiin ruokapöydän ääressä. Puola kuului siihen aikaan tsaarin hallitsemaan Venäjään ja perhe ilmensi Puolan vapauspyrkimyksiä. Perhe pyrki sopeutumaan elinmaansa kulttuuriin juutalaisuuden jäädessä taka-alalle. Siitä huolimatta hekin joutuivat kokemaan, kuinka Puolan juutalaisia vainottiin.