”Ruotsin Emu-äänestystulos oli selkeä viesti vallanpitäjille”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

– Emu-kansanäänestyksen tulos on selkeä signaali Euroopan
unionille ettei Ruotsin kansa halua lisää ylivaltiollisuutta ja
keskusjohtoisuutta. Edellytän, että poliitikot niin Ruotsissa
kuin EU:nkin johdossa ottavat onkeensa tästä kritiikistä,
joka koskee nimenomaan sitä tapaa, jolla suuri osa EU:sta toimii tänä
päivänä.

Näin kommentoi Ruotsin

Vasemmistopuolueen

vt. puheenjohtaja,
kansanedustaja

Ulla Hoffmann

viime sunnuntain Emu-kansanäänestystulosta,
jossa 56,1 prosenttia ruotsalaisista sanoi ”ei” Ruotsin liittymiselle
EU:n talous- ja rahaliiton Emun kolmanteen vaiheeseen ja näin ollen
myös torjui yhteisvaluutta

euron

käyttöönoton
Ruotsissa.

Vain 41, 8 prosenttia äänesti ”kyllä” ja loput
2,1 prosenttia äänesti tyhjää.

– Kansa on siis nyt sanonut sanottavansa, ja se on selkeä ”ei”.
Erityisen iloinen olen siitä, että äänestysprosentti
oli niin korkea, 81,2 prosenttia. On demokratian voitto, että niin
moni kävi äänestämässä, Ulla Hoffmann suitsuttaa.

Ruotsin television

SVT

:n tekemät vaalihuoneistojen ovensuukyselyt
osoittavat, että etenkin naiset, nuoret ja Ruotsin ammattiliittojen
keskusjärjestön

LO

:n jäsenet ovat suurelta osin äänestäneet
”ei”. Kielteisen Emu-kannan tärkeimmiksi perusteluiksi ilmoitettiin
demokratia, itsenäisyys ja Ruotsin mahdollisuus itse päättää
koroistaan.

– Tämä on kaiken kaikkiaan historiallinen äänestystulos,
ja olen erittäin kiitollinen kaikille niille aktivisteille, jotka olivat
mukana siinä työssä joka teki tämän tuloksen mahdolliseksi,
Vasemmistopuolueen vt. puheenjohtaja Ulla Hoffmann sanoo.

Vasemmistopuolue oli

ympäristöpuolue vihreiden

ja

keskustapuolueen

ohella näkyvin Emua yhtenäisesti vastustanut puolue. Oikeiston

maltillinen kokoomus

ja uusliberalistinen

kansanpuolue

sekä
arvokonservatiivinen

kristillisdemokraatit

olivat puolueina Emun
kannalla.

Sen sijaan hallitusvallan omaava, pääministeri

Göran
Perssonin

johtama

sosiaalidemokraattinen puolue

oli Emu-kysymyksessä
pahasti hajallaan. Muodollisesti sekä puolueen johto että hallituksen
enemmistökin oli Emun kannalla, mutta jopa osa ministereistä –
näkyvimpänä elinkeinoministeri

Leif Pagrotsky

– oli
Emu-jäsenyyttä vastaan. Merkittävää oli myös
se, että keskusammattijärjestö LO ei ollut ottanut virallista
kantaa koko asiaan, mutta oli käytännössä varsin kriittinen,
koska ei ollut saanut läpi vaatimuksensa samankaltaisista Emu-puskurirahastoista
joita Suomeen muodostettiin Emu-jäsenyyden alla.

Kaiken kaikkiaan merkittävää oli myös se, että
vaikka vain vuosi sitten valituista valtiopäivien istuvista kansanedustajista
jopa 80 prosenttia kannatti Emu-jäsenyyttä, itse kansanäänestyksen
tulos oli nyt mikä oli. Etenkin demariäänestäjät
hylkäsivät merkittävimmin puoluejohtonsa virallisen linjan.

Loppujen lopuksi vain pääkaupunki Tukholman alueella ja eteläisimmässä
maakunnassa Skoonessa ”kyllä” äänestäneet
olivat niukkana enemmistönä, kun sen sijaan koko muussa maassa
”ei” äänestäneet voittivat selvästi, pohjoisen
Norrlannin maakunnassa kaikkein selkeimmin.

Vasemmistopuolueen puoluetoimikunta ei tyydy vetämään kansanäänestystuloksesta
vain itse Emuun liittyviä johtopäätöksiä, vaan
katsoo, että sen valossa on myös suhtauduttava mm. EU:n valmisteilla
olevaan uuteen perustuslakiin.

– Äänestystulos on myös voimallinen signaali hallitukselle
neuvotteluissa (EU:n) uudesta perussopimuksesta: Ei ole olemassa mandaattia
hyväksyä vallan voimakasta siirtoa valtiopäiviltä ylivaltiolliselle
tasolle. Tässä hallituksen on oltava valmis käyttämään
veto-oikeuttaan, puoluetoimikunnan kannanotossa vaaditaan.

Mutta toki kansanäänestystulos velvoittaa puoluetoimikunnan
mielestä Ruotsia myös uusiin toimiin mitä itse Emuun tulee.

Vaikka on puhuttu hieman harhauttavasti ”Emu-kansanäänestyksestä”,
tämä ei silti tarkoita, etteikö Ruotsi sinänsä
kuuluisi itse Emuun, vaan ainoastaan se ei kuulu Emun

kolmanteen vaiheeseen,

jonka merkittävin tunnusmerkki on yhteisvaluutta euron käyttöönotto.

Sinänsä Emu-jäsenenä myös Ruotsia sitoo Emun
ns. vakaussopimus, joka velvoittaa jäsenmaita tiettyyn ”kuriin”
mm. koskien julkisen talouden budjettialijäämiä.

Vasemmistopuolueen puoluetoimikunta vaatiikin nyt kansanäänestystulokseen
vedoten, että Ruotsi saa juridisesti sitovan poikkeuksen Emun kolmanteen
vaiheeseen, ja kehottaa hallitusta tekemään aloitteen tällaista
poikkeusta koskevien neuvottelujen käynnistämiseen.

Ruotsin pitää Vasemmistopuolueen mielestä myös jatkossa
saada jatkaa nykyistä kelluvan kruunun vaihtokurssin soveltamista sekä
itsenäistä korkopolitiikkaa.

Tanskalla ja Isolla-Britannialla on edellä vaaditun kaltaista ”virallista”
poikkeusta Emun kolmannesta vaiheesta, mutta Ruotsilla sitä ei virallisesti
ole, vaan kyse on vain eräänlaisesta pakon sanelemasta väliaikaisesta
järjestelystä.