Saamelaiskäräjät hyväksyi Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta äänin 15-3

Saamelaiskäräjälakiesityksen keskeisimmät uudistukset
– 3 §:n vaaliluetteloon merkitsemisen edellytysten uudistaminen ja vaaliluettelon kokoaminen uudelleen.
– Uuden itsenäisen ja riippumattoman muutoksenhakulautakunnan perustaminen vaaliluetteloa koskevia asioita varten.
– Vaalien kehittäminen ja äänestämisen helpottaminen.
– Viranomaisten neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen ja uusi säännös saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten toiminnassa.
– Saamelaiskäräjien yleisen toimivallan kehittäminen.
– Vanhentuneen sääntelyn nykyaikaistaminen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 29.11.2022 Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta äänin 15-3 (yksi tyhjä ääni). Täyskokous lisäksi esittää, että saamelaiskäräjälain 10 §:n muotoilua Saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta.

Saamelaiskäräjien kokous kuuli ennen päätöksentekoa asiantuntijana oikeusministeriön edustajia osastopäällikkö Johanna Suurpäätä ja neuvottelevaa virkamiestä Yrsa Nymania sekä yhdenvertaisuusvaltuutettua Kristina Stenmania.

Asian käsittelyssä jäsen Anu Avaskari esitti 10 jäsenen kannattamana, että saamelaiskäräjälain 10 §:n muotoilua Saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta. Esityksen mukaan Saamelaiskäräjillä tulee olla vähintään kaksi jäsentä ja yksi varajäsen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnasta sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta. Loput 13 jäsentä valittaisiin äänimäärän perusteella, kuitenkin siten, että vähintään viiden jäsenen on oltava saamelaisten kotiseutualueelta.

Voimassa olevaan lakiin verrattuna kuntakiintiöt laskisivat yhdellä jäsenellä per kunta, mutta yhteensä saamelaisten kotiseutualueelta valittaisiin yksi jäsen enemmän kiintiöillä. Anu Avaskarin esitys voitti hallituksen esityksen tuloksin 15-0 (4 tyhjää ääntä). Kolme jäsentä jätti päätöksestä yhteisen eriävän mielipiteen.

– Saamelaiskäräjät on tehnyt päätöksen, jonka ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Saamelaiskäräjien suuri enemmistö on tuloksella 15-3 saamelaiskäräjälakiesityksen takana, ja toivon myös, että muut kunnioittavat tätä päätöstä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia esimerkiksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden suhteen.

Lisäksi Saamelaiskäräjien kokous myönsi hallitukselle valtuudet edistää lakiehdotusta ja tarvittaessa neuvotella muutosehdotuksista, mikäli asiaa ei voida sen kiireellisyyden takia tuoda uuteen Saamelaiskäräjien kokoukseen.

– Toivottavasti kaikki kansanedustajat ja koko suomalaisyhteiskunta ovat Saamelaiskäräjien tukena ja kunnioittavat oikeuttamme päättää omista asioistamme. Tuen voi ilmaista usein eri tavoin, esimerkiksi allekirjoittamalla adressin tai olemalla yhteyksissä omaan kansanedustajaan. Nyt on aika saada saamelaiskäräjälaki maaliin, jatkaa puheenjohtaja Juuso.

Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta 17.11.2022. Eduskunta on käynyt lähetekeskustelun lakiesityksestä ja päättänyt, että asia lähetetään perustusvaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 31.1.2023.

Lakiesityksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.