Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Saamelaiskäräjät ottavat uutta tilaa YK:ssa –alkuperäiskansojen osallistumisoikeus vahvistuu

    Uutiset
    Avainsanat: saamelaiset, Tuomas Aslak Juuso, enhanced participation, YK
    27.10.2025 - 7:49
    Toimitus
    Tuomas Aslak Juuso on toiminut vuosina 2020–2025 alkuperäiskansojen koordinaatioelimen puheenjohtajana. Kuva Saamelaiskäräjät.
    Tuomas Aslak Juuso on toiminut vuosina 2020–2025 alkuperäiskansojen koordinaatioelimen puheenjohtajana. Kuva: Saamelaiskäräjät.

    Saamelaiskäräjät, vaaleilla valittu saamelaisväestön edustuselin Suomessa, voi jatkossa osallistua YK:n ihmisoikeusneuvoston työhön ilman Suomen valtion välikäsiä. Tämä mahdollistuu uuden Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päätöslauselman myötä, joka vahvistaa alkuperäiskansojen oikeuden itsenäiseen osallistumiseen kansainvälisessä päätöksenteossa.

    YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi (6.10.2025) Genevessä päätöslauselman Human Rights and Indigenous Peoples (Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat), jossa sitoudutaan alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräiseen toimeenpanoon United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples (2007) (YK:n alkuperäiskansajulistus (2007)) mukaisesti.

    Päätöslauselman kohta 19 tunnustaa alkuperäiskansojen omien edustuselinten, kuten Saamelaiskäräjien, oikeuden osallistua neuvoston työhön suoraan – osana niin sanottua Enhanced Participation (vahvistettu osallistuminen) -prosessia.

    ”Pidän erittäin tärkeänä, että Suomi tuki päätöslauselmaa ja sen kirjauksia alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden vahvistamisesta”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso.

    Historiallinen puheenvuoro YK:ssa

    Tuomas Aslak Juuso on toiminut vuosina 2020–2025 alkuperäiskansojen koordinaatioelimen Indigenous Coordinating Body (alkuperäiskansojen koordinaatioelin) puheenjohtajana. Hän kuvaa saavutuksia merkittäviksi:

    ”Alkuperäiskansat ovat esimerkiksi vuoden 2024 syyskuussa ensimmäistä kertaa maailman historiassa voineet puhua YK:n ihmisoikeusneuvostolle omassa roolissaan kansoina”.

    Juuson muistuttaa, että prosessi on kesken: ”Vuoden 2017 pettymykset United Nations General Assembly (YK:n yleiskokous) ovat yhä muistissa, mutta nyt on nähtävissä konkreettisia edistysaskeleita. Tavoite – alkuperäiskansoille oman erityiskategorian tunnustava päätöslauselma – on vielä neuvoteltava.”

    Itsemääräämisoikeus ei ole neuvottelukysymys

    Saamelaiskäräjät ei ole kansalaisjärjestö, vaan lakiin (L974/1995) perustuva itsehallintoelin. Juuso korostaa, että kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Saamelaiskäräjillä on oltava oikeus osallistua YK:n päätöksentekoon itsenäisesti:

    ”Meitä koskevien asioiden käsittelyssä on tärkeää, että Saamelaiskäräjät voi osallistua suoraan – ei valtion kautta.”

    Osallistumisen vahvistaminen jatkuu

    YK:n vahvistetun osallistumisen -prosessi (enhanced participation) on alkuperäiskansojen pitkäaikainen tavoite, jossa yhdistyvät itseidentifikaatio, alueellinen tasa-arvo ja kansainvälinen edustus. Saamelaiskäräjien rooli prosessin keskiössä osoittaa, että pohjoisen alkuperäiskansat eivät ole sivustakatsojia, vaan aktiivisia toimijoita globaalissa ihmisoikeustyössä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Tiina Sandbergin mukaan kurdien demokraattisen itsehallinnon tukeminen on osa oikeutettua vastarintaa sortoa vastaan. Kuva Kirsti Kangas.
    Uutiset
    7.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pidätykset huolestuttavat Suomen kurdiyhteisöä

    Suomen kurdiyhteisö on ilmaissut vakavan huolensa suomalaisten viranomaisten toimista, jotka sen mukaan uhkaavat oikeusvaltioperiaatteita ja kohdistavat poliittista vainoa kurdiak

    Finanssiala ry varoittaa yksityisyyden vaarantumisesta. kuva Dmar198 CCo 1,0
    Politiikka
    7.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennus herättää huolta oikeusvaltion tilasta

    Kuka puolustaisi työntekijöiden oikeuksia ja rakentaisi reilumpaa työmarkkinajärjestelmää Kuva Ralf Roletschek CCO 1,2
    Uutiset
    6.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Murtuuko työsuhdeturva – SAK pelkää irtisanomisia, Tilastokeskus näkee esteitä työllistymiselle

    Pääkirjoitukset
    5.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Asumisen yhteisrintama ja huvikumpujen kapina

    Pääkirjoitukset
    5.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Jos Mammonalinnassa on kasvua, miksi palvelut loppuvat?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Mekanismi M icon