Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Saamelaispakolaisena Helsingissä

    Kotimaa
    31.10.2013 - 12:51
    Marko Korvela
    Veikko Koivusalo
    Säpikkäissä huomiota herättävät erotiikka ja seksijutut. Suvi Westin mukaan taustalla on feministinen ote. / Veikko Koivusalo |

    Ulkopuoliset tuntuvat aina tietävän paremmin, miten saamelaisten pitäisi elää.

    – Ensiksi valtio, koululaitos ja kirkko halusivat tehdä meistä suomalaisia. Nyt, kun me elämme maailman muutosten mukana, niin kritisoidaan, mikseivät kaikki saamelaiset elä poronhoidolla. Tai että on jotenkin väärin, että poromiehellä on kännykkä, tuskailee Suvi West.

    Ylen Märät säpikkäät –televisio-ohjelmasta tuttu West kritisoi myös tapaa, miten muut haluavat nykyäänkin sanella, kuka on saamelainen ja kuka ei.

    – Luulen, että kyseessä on salaliitto. Suomen politiikka ei tue sitä, että saamelaiset eläisivät Lapissa alkuperäiskansana vaan odotetaan, että saamelaiset kuolevat pois, lataa West.

    Kemiat kohdallaan

    Suvi West tekee Märät säpikkäät –sarjaa yhdessä Kirste Aikion kanssa. Kaksikko löysi toisensa jo kouluaikoina. Alusta asti West ja Aikio halusivat tehdä viihdettä ja sketsejä, ja meno on Westin mukaan nykyään pitkälle samaa kuin silloinkin.

    – Meillä on mieletön kemia. On rikkaus löytää ihminen, jonka kanssa synkkaa niin hyvin, kuvaa West.

    Parivaljakon tiet erkanivat, kun Aikio lähti opiskelemaan saamelaista kulttuuria Oulun yliopistoon ja West sai pestin Norjan yleisradion NRK:n saamelaistoimituksesta.

    Pikku hiljaa kypsyi ajatus omasta sarjasta. Pilotin tekeminen kesti etäisyyksien ja ajanpuutteen vuoksi kauan. Westin mukaan idean läpimenosta Ylelle ei oltu optimistisia.

    Märät säpikkäät otettiin kuin otettiinkin Ylelle viihdeohjelmapaikalle. Saamelaiset ja huumori eivät aina ole olleet onnistunut yhdistelmä. West huomauttaa, että kyseessä ovatkin olleet ei-saamelaisten vääntämät vitsit, jotka eivät osu maaliinsa.

    – Me emme halunneet tehdä samaa nunnukanunnuka-stereotypiaa, se oli vieras käsite meille. Kansamme ei todellakaan ole sellaista. Saamelaiset ovat itse asiassa hauskaa porukkaa, kaikki ovat koomikoita, nauraa West.

    Pississaamelaiset

    Märät säpikkäät kertoo kahdesta pissistyylisestä saamelaisesta naisesta, jotka ihmettelevät ronskin huumorin keinoin etelän menoa ja ilmiöitä. Westin mukaan hahmot ovat karikatyyrejä, mitä katsojat eivät aina ymmärrä.

    Sarjaa tehdään sisäisen palon ja intuition ajamana. Vasta sen jälkeen kun homma on valmis, alkaa pelottaa, että mitä oikein tuli tehtyä.

    Westin mukaan tekijöille tuli yllätyksenä, että sarjasta pidettiin niin laajasti. Myös saamelaiset ovat sarjasta tykänneet – muutamia soraääniä lukuun ottamatta.

    – Saamelaiset eivät ole muulla tavalla esillä mediassa. Jonkun mielestä meidän pitäisi tehdä puheohjelmaa, jossa käsiteltäisiin poliittisia asioita, toteaa West.

    Mutta sellaista ohjelmaa Säpikkäät eivät kokisi omakseen.

    Seksi on sananvapautta

    Säpikkäissä huomiota herättävät erotiikka ja seksijutut. Suvi Westin mukaan taustalla on feministinen ote.

    – Seksi on myös naisen etuoikeus. Saamelainen kulttuuri on aika sovinistinen. Miehet puhuvat koko ajan härskejä juttuja, ja siihen tottuu jo nuoresta pitäen.

    Westin mukaan Säpikkäissä onkin kyse saamelaisen naisen sananvapaudesta – mitä saamelainen nainen saa sanoa ja tehdä.

    – Koen, että olen vapaa nainen tekemään ja sanomaan mitä tahansa asioita. Se on myös minun velvollisuuteni, sen sijaan että hymistellään – vaikka sitten kääntämällä sanottava vitsiksi. On meitä yritetty laittaa ruotuun, mutta me näytämme keskisormea ja teemme joka tapauksessa näin, sanoo West.

    Suosituista Säpikkäistä on tulossa vielä ainakin kolmas kausi, mikäli Yle näyttää vihreätä valoa.

    Etnostressi vaivaa

    Kaksikosta Kirste Aikio asuu pohjoisessa, mutta Suvi West Helsingissä. Hän kertoo miettivänsä jatkuvasti saamelaisen kansan ja kulttuurin tulevaisuutta.

    – Saamelaiselle joka ikinen saamelainen on tärkeä. Pohjoisessa ihminen määritellään yhteisön ja suvun kautta. Täällä etelässä huomaa sen sijaan kehittyvänsä yksilönä, kuvaa West jännitteistä tilannetta.

    Olo on kuin olisi pakolaisena Helsingissä. Ahdistukselle on oma käsitteensäkin: etnostressi.

    Esimerkiksi saamen kielen asema ei Westin mukaan ole niin hyvä kuin voisi ajatella. Vaikka lapset oppivat saamea, ei siitä tule elävää kieltä kuin elävän arjen keskellä.

    Ja mahdollisuudet tähän tuntuvat olevan kaventumassa.

    – Kaikille muille on pohjoisessa tilaa paitsi meikäläisille. Saamelaisilta viedään koko ajan oikeuksia pois. Metsään ei saa mennä, vaan ne valjastetaan turismin sekä kaivosteollisuuden tarpeisiin. Turismikaan ei ole saamelaisten hallussa muutamaa harvinaista poikkeusta lukuun ottamatta. Rahat menevät muualle, manaa West.

    Yhteistyö on voimaa

    Toivoa tuo muun muassa alkuperäiskansojen yhteistyö. Westin mukaan saamelaiset tuntevat voimakasta sukulaisuutta muihin alkuperäiskansoihin, erityisesti inuiteihin ja Venäjän kansoihin.

    YK:n alaisena toimii alkuperäiskansojen foorumi, jossa saamelaisilla on kunnioitettu asema – foorumin ensimmäinen presidenttikin oli saamelainen.

    Yhteistyö on vahvaa ja monentasoista etenkin kulttuurin saralla. Westin ominta alaa ovat dokumenttielokuvat.

    Norjan yleisradiossa on oma kiintiö saamelaisdokumenteille. Suvi West ei pistäisi pahaksi, vaikka Suomessa päästäisiin samaan. Nyt Yle-television panostukset jäävät Unna Junná –lastenohjelmaan ja milloin sattuu lähetettäviin saamenkielisiin uutisiin – ja nekin tehdään Norjan puolella.

    Saamelaisten käyttöopas

    Märät säpikkäät –sarja on poikinut myös kirjan. Suvi West ja Kirste Aikio ovat kirjoittaneet yhdessä Esa Salmisen kanssa teoksen, joka on eräänlainen saamelaisten käyttöopas.

    – Siinä missä televisiosarja kertoo saamelaisnäkökulmasta suomalaisista, kertoo kirja enemmän saamelaisista. Siinä on säpikäs-tyyliä, mutta asteen pari vakavammassa muodossa. Otamme kantaa ja kritisoimme muun muassa turismia, selventää West.

    Hänen mukaansa kirja on myös televisiosarjaa henkilökohtaisempi. Siinä kaksikko puhuu enemmän omalla suulla. Mukana on nuoruuden kokemuksia, rakkausjuttuja – ja tietysti seksiä.

    – Hyvä idea pitää toteuttaa. Oli eheyttävää ja puhdistavaa päästä päiväkirjamaisesti purkamaan tuntoja, kertoo West.

    Kolmen kirjoittajan projekti kesti reilun vuoden. Kustannussopimus Johnny Knigalle syntyi kivuttomasti.

    Kirja sopii Westin mukaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneet saamelaisista ja haluavat oppia ymmärtämään paremmin saamelaisten maailmaa.

    – Jos teidän on aivan pakko tulla Saamenmaahan, niin käyttäytykää edes näin, naurahtaa Suvi West.

    Suvi West, Kirste Aikio, Esa Salminen: Märät säpikkäät. Johnny Kniga 2013, 260 sivua. 


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!