Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Saamelaisten oikeudet vihdoin tunnustettava

    Kotimaa
    8.2.2013 - 12:00
    Marko Korvela

    Helsingin Narinkkatorilla Kampissa kaikuu keskellä keskiviikkoa joiku. Pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit on saamelaisten kansallispäivän kunniaksi vallannut keskeisen paikan esitelläkseen Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kulttuuria ja nykypäivää. Ohjelmassa on perinteistä suopunginheittoa ja poronlihakeittoa, mutta myös saamelaista lyhytelokuvaa ja rappia.

    Samaan aikaan eduskuntatalon portailla kokoontuu mielenosoittajajoukko. Poliittisten nuorisojärjestöjen Iloa kansalle! -protestin tarkoituksena on muistuttaa kansanedustajia siitä, ettei Suomi ole vieläkään ratifioinut YK:n ILO 169 -sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Se on nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattu, mutta hanke ei ole edennyt.

    Saamelaisia kuultava

    Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso pitää ILO 169 -sopimuksen ratifiointia tärkeänä siksi, että se osoittaisi valtion olevan kiinnostunut alkuperäiskansojen oikeuksista.

    – Tärkeää on, että kuullaan meitä saamelaisia eikä tehdä etelässä päätöksiä ilman että pohjoisen ihmisiltä kysytään mitään, sanoi Juuso.

    Eräs päättäjien listaama ongelma ILO 169 -sopimuksen suhteen on, ettei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, kuka on saamelainen ja kuka ei.

    Saamelaisnuorten Ida Helander toteaa ongelman olevan lähinnä se, että tällä hetkellä suomalaiset päättävät, ketkä kuuluvat saamelaisyhteisöön.

    – Korkein Hallinto-oikeus ei voi olla se taho, joka päättää saamelaisuudesta. Sen oikeuden pitää olla saamelaiskäräjillä itsellään, sanoi Helander.

    Hänen mukaansa on suorastaan häpeällistä, että suomalaislapset oppivat koulussa enemmän esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien kulttuureista kuin oman maansa alkuperäiskansasta. 

    Päättäjien asenteet nihkeitä

    Saamelaisnuoret järjestivät myös seminaarin, jossa paneelikeskustelussa oli mukana eduskuntapuolueiden edustajia. RKP:n ja Vihreän liiton edustajat sanoivat puolueiden linjaksi tukea vahvasti ILO 169-sopimuksen ratifiointia. Sen sijaan keskustan, kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueiden kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei tällä hetkellä ole mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa katsomista muun muassa saamelaismääritelmässä ja maaoikeuskysymyksissä.

    ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin esteenä olevia seikkoja on ollut aikaa selvitellä jo 24 vuotta. Monissa muissa maissa, kuten Norjassa ja Ruotsissa, ei ole vastaavalla tavalla ongelma esimerkiksi määritellä saamelaisuutta. Sen vuoksi suomalaisten johtavien päättäjien asenteet kummastuttavat.

    PAND -Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön puheenjohtaja JP Väisänen epäilee, että pohjoisen kasvava kaivosbisnes ja globaali kiinnostus arktisen alueen energia- ja muihin luonnonvaroihin epäilemättä hidastaa prosessia.

    – Virallinen Suomi on luvannut liittyä ILO 169 -sopimukseen jo vuodesta 1989. Jokainen hallitus vuoden 1990 jälkeen on kertonut ratifioivansa sopimuksen. Viimeksi sen torppasi keskusta, mutta onneksi nyt se menee läpi, ounastelee eduskuntatalon edessä sankassa lumisateessa mieltään osoittava Väisänen.

    Saamenkieliset uutiset parempaan katseluaikaan

    Yleisradio on vuosien ajan suhtautunut väheksyvästi pyyntöihin saada saamenkieliset uutiset, Ođđasat, parempaan lähetysajankohtaan. Nykyisellään ne tulevat Lapin läänin eteläpuolella yleensä puolenyön jälkeen, jolloin hyvin harva on hereillä niitä katsomassa. Suurin osa saamelaisista asuu nykyisin kuitenkin muualla kuin varsinaisella saamelaisalueella, joten oikeusasiamies Sakslinkin on todennut, että lähetysajankohta on ”kelvoton ja epäinhimillinen”

    Asiasta on vuosien mittaan tehty eduskunnassa useitakin kysymyksiä, adresseja on kerätty ja lähetelty, mutta mikään ei ole muuttunut. Oikeusasiamiehen kysyttyä asiasta YLE vastasi erittäin epäasianmukaisesti. Nyt on kuitenkin kuulunut jonkinlaisia muutoksia äänensävyssä ja ”mahdollisesti” ja ”joskus lähitulevaisuudessa” asiaan saattaisi tulla muutos.

    Lupailu on helppoa. Asian nopeuttamiseksi verkossa kerätään taas nimiä adressiin, joka löytyy www.adressit.com –sivustolta otsikolla ”Saamenkieliset tv-uutiset siirrettävä parempaan katseluaikaan”. 


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!