Salapoliisit paljastavat

Agatha Christien dekkarissa Salainen vastustaja (suomennettu 1933) mestarietsivät Tommy ja Tuppence valjastetaan tutkimaan useissa Britannian tehtaissa alkanutta äkillistä lakkoaaltoa. Tarkoituksena on selvittää lakkoliikehdinnän syy. Salapoliiseille selviää, että työläisten lakkoliikkeen takana ovat bolshevikit.

Bolshevikkien takaa löytyi etsitty mies: mestarisuunnittelija ja takapiru, joka oli jo onnistunut henkilöllisyyttään paljastamatta panemaan alulle Venäjän bolshevikkien suuren vallankumouksen, osoittautui lopulta Mr. Brown-nimiseksi britiksi. Hän oli bolshevikkien taustahahmona syypää Englannin lakkoaaltoon.

Professori Seikko Eskola kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastossa 9.12.2007: ”Ilman Leniniä ei maassamme olisi käyty sisällissotaa kaikkine kauhuineen ja seurauksineen”.

Tähän johtopäätökseen on parasta vastata Leninin omin sanoin, kun hän kritisoi niitä jotka väittivät että bolshevikit ovat syypäitä kaikkeen – niin maailmansodan aiheuttamaan rappiotilaan kuin vaikeaan elintarviketilanteeseen, Venäjän väliaikaisen hallituksen ”vastoinkäymisiin” Suomen kysymyksessä jne. ”Voisi luulla, että joku häijynilkinen bolshevikki on hiipinyt vaatimattomien, maltillisten, varovaisten suomalaisten keskuuteen ja ”villinnyt” kokonaisen kansan!” (Lenin. Teokset, 25 s.117).

Tietysti Lenin halusi sosialistisen tulevaisuuden Suomelle samoin kuin Saksalle, Ranskalle, Englannille. Hänen visionsa oli kansainvälinen sosialistinen tasavalta, jonka johdossa olisivat olleet kehittyneimmät maat kuten Saksa. Siis jos ajatellaan Leninin halunneen sosialistisen Suomen liittyvän johonkin, niin se olisi ollut kansainvälinen sosialististen tasavaltojen liitto, jonka johdossa olisi ollut sosialistinen Saksa. Stalinin suorittamaa Neuvostoliiton perustamista joulukuussa vuonna 1922 Lenin arvosteli ja vastusti sitä, mutta ei kyennyt sairasvuoteeltaan sitä estämään.

Lenin halusi, että sosialismiin siirtyminen olisi tapahtunut rauhanomaisesti ilman verenvuodatusta. Siksi hän kirjoitti pian lokakuun vallankumouksen jälkeen suomalaisille sosialisteille Mannerille, Sirolalle, Kuusiselle, Valppaalle ja Wiikille: ”Suomen työläisten suuret järjestäjänlahjat, korkea kehitystaso ja demokraattisissa laitoksissa saatu pitkäaikainen poliittinen kouliutuneisuus auttavat heitä toteuttamaan menestyksellisesti Suomen sosialistisen uudelleenjärjestelyn.” (Lenin. Teokset 35, s. 290).

Ei siis sanaakaan mistään kansalaissodasta. Lenin oli sinisilmäinen Suomen porvariston suhteen.

Leninin demonisointi ei vastaa todellisuutta. Hän ei ollut verenhimoinen peto. Kun tarkastelee tapahtumia ajankohtaan sitomalla, niin voi yhtyä Leninin näkemykseen, että sivistysmaat antavat näytteitä julmemmasta kansalaissodasta mitä Leninin elinaikana oli nähty Venäjällä. ”Siitä on todistuksena Suomi, Euroopan demokraattisin maa, jossa nainen sai äänioikeuden aikaisemmin kuin missään muualla – tämä maa kosti raa´asti ja säälimättömästi punakaartilaisille eivätkä viimeksi mainitut antautuneet helpolla.” (Lenin. Teokset 28. s.67.)

Menneitä historiallisia tapahtumia ja henkilöitä tarkasteltaessa on syytä säilyttää suhteellisuuden taju, välttää tosiasioiden tietoista vääristelyä ja turhia tunnelatauksia niitä arvioitaessa.