Santahamina-aloite hyväksyttiin Helsingin valtuustossa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja 46/2005.

Helsingin kaupunki ottaa hoitaakseen Santahaminassa sijaitsevan vuoden 1918 punaisten joukkohaudan muistomerkin, kehittää muistopaikkaa ja ryhtyy tukemaan joukkohaudan ja Helsingissä sijainneiden vankileirien historian tutkimista.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tätä merkitsevän kaupunginhallituksen vastauksen SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakasen ja 44 muun valtuutetun aloitteeseen. Hakanen on tyytyväinen siitä, että aloite johti myönteiseen tulokseen.

– Santahaminan joukkohauta ja Suomenlinnan vankileirit ovat olleet Helsingin virallisessa historiankirjoituksessa valkoisia sivuja, vaiettua historiaa. Nyt kun asia on noussut laajemmin julkisuuteen, on myös arkistoista löytynyt uutta tietoa.

Hän pitää tärkeänä, että hautamuistomerkin yhteyteen saadaan myös vankileirillä kuolleiden ja teloitettujen nimet.

Uutta tietoa

Keskiviikkona valtuustossa pitämässään puheenvuorossa Yrjö Hakanen totesi, ettei arvannut aloitetta tehdessään, miten paljon kiinnostusta se herätti.

– Asian saama julkisuus johti siihen, että Sota-arkistosta löytyi luettelo 1 281 joukkohaudan vainajasta. Se vastaa pitkälle Työväen Arkistosta löytyneitä Suomenlinnan vankilapastorin aikoinaan kokoamia tietoja leirillä kuolleista 1 412 punaisesta. On löytynyt asiakirjoja, joiden perusteella Santahaminassa on ehkä toinenkin joukkohauta, johon leirillä teloitetut lähes sata punaista haudattiin muista erilleen.

– Myös Suomenlinnan vankileirialueeseen kuuluneessa Isosaaressa on ilmeisesti kymmenien punaisten joukkohauta. Lisäksi on tullut esille tietoja, joiden mukaan Santahaminaan on tuotu teloitettavaksi turkulaisia punaisia. Tiettävästi joitain vainajia on sittemmin, yllättäen jatkosodan aikana, siirretty Santahaminasta Malmin hautausmaalle.

– Uutta tietoa on myös Santahaminassa sijainneesta naisvankileiristä, jonne sai passituksen noin 2 000 punaista.

Hakanen totesi, että aloitevastaus antaa mahdollisuuden saada julkisuuteen tutkimustietoa, jota Santahamina-seuran puheenjohtaja Jarmo Nieminen, Allan Tiitta, Kalle Kuittinen ja eräät muut ovat selvittäneet.

Tietojen julkaiseminen

Santahaminan joukkohaudan luona on Entiset Punakaartilaiset ry:n vuonna 1949 pystyttämä muistomerkki. Kaupunki on nyt valmis ottamaan sen hoitaakseen. Tarkoitus on myös kehittää hautapaikkaan liittyvää informaatiota ja helpottaa sotilasalueella sijaitsevalle hautapaikalle pääsyä.

Kaupungin historiatoimikunta käsittelee jo tammikuussa sitä, miten vankileirejä ja hautapaikkaa koskevaa historian tutkimusta voidaan tukea ja julkaista yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Valtuusto hyväksyi aloitevastauksen yksimielisesti. Yllättäen kuitenkin Laura Kolbe (kesk), joka on itse mielellään esiintynyt valtuustossakin historioitsijana, hyökkäsi vanhoja ”valkoisen Suomen” asenteita henkivällä poliittisella retoriikalla sitä vastaan, että kaupunki ottaa hoitaakseen muistomerkin.

(TA)