SASK valittaa valtionapupäätöksestä: Työelämän ihmisoikeustyön rahoitusta leikattiin rajusti

Orpo-Purran hallituksen ulkoministeriön tuore rahoituspäätös on herättänyt laajaa huolta työelämän ihmisoikeustyön tulevaisuudesta. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta seuraavalle nelivuotiskaudelle leikattiin merkittävästi. SASK sai enintään 10 miljoonan euron rahoituksen, vaikka hakemus oli 22,5 miljoonaa ja nykyinen taso 16,1 miljoonaa. Kyseessä on lähes 40 prosentin leikkaus, joka kohdistui yksin SASKiin kerrotaan järjestön tiedotteessa (4.12.)

Lähes 6,5 miljoonaa euroa virkahenkilöstön esityksen mukaisesta rahoituksesta siirrettiin poliittisella päätöksellä muille järjestöille. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä jättivät eriävän mielipiteen ja katsoivat, että avustukset olisi tullut myöntää esityksen mukaisesti. Tämä herättää kysymyksen hallituksen linjauksista ja siitä, kuinka paljon virkahenkilöiden arvioilla on todellista painoarvoa poliittisen päätöksenteon rinnalla.

SASKin hallituksen puheenjohtaja Ismo Kokko  kysyy: Mistä johtuu, että yhden järjestön kohdalla virkahenkilöstön päätös on sivuutettu näin räikeällä tavalla?

Orpo-Purran hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää yhteistyötä, korostaen yritysten roolia. Tämä linjaus on ristiriidassa SASKin työn kanssa, sillä järjestö toimii juuri kaupan ja kehityksen rajapinnassa.

”SASKin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa. Siksi on suorastaan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa”, sanoo SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja.

SASKin työ tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 8, joka koskee ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Pelkkä työpaikkojen määrä ei riitä, vaan niiden laatu on ratkaisevaa. ”Parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia ja taloutta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 8 ei päästä, jos huomiota ei kiinnitetä talouskasvun ja työpaikkojen määrän ohella työpaikkojen laatuun. SASKilta leikkaaminen haittaa laadukkaiden työpaikkojen syntyä ja heikentää sitä kautta yhteiskuntien vakautta”, sanoo Kivioja.

Vakaa toimintaympäristö hyödyttää myös suomalaisia yrityksiä. SASK tarjoaa kehitysrahoitusorganisaatioille työkaluja, joilla varmistetaan ihmisarvoisen työn toteutuminen Suomen rahoittamissa yksityisen sektorin hankkeissa. Tämä työ on nyt vaarassa. Ulkoasiainvaliokunta on aiemmin korostanut mietinnössään, että työntekijöiden perusoikeudet on huomioitava kehityspolitiikan toimeenpanossa. ”Nyt näin ei näytä olevan. SASKiin kohdistuvien leikkausten myötä panostus työelämän perusoikeuksien parantamiseksi heikkenee merkittävästi”, toteaa Kivioja.

SASKin työllä on myös kansan tuki. Kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti työntekijöiden oikeuksien puolesta tehtävään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa. Ammattiyhdistysliike nähdään yhteiskuntia vakauttavana tekijänä. Tämä kansan ääni on kuitenkin jäänyt Orpo-Purran hallituksen päätöksenteossa kuulumattomiin.

SASK valittaa päätöksestä

SASKin Kivoja kertoo järjestön tekevän päätöksestä oikaisuvaatimuksen.  

SASK on jo vuodesta 2003 ollut ulkoministeriön monivuotista tukea saava kumppanuusjärjestö, nykytermein ohjelmatukijärjestö. Näiden järjestöjen toimintaa ja tuloksellisuutta seurataan hyvin tarkkaan. ”Se tarkoittaa, että toimintamme on kestänyt kriittisenkin tarkastelun jo 22 vuotta. Nyt tehty ideologinen päätös on hyvin poikkeuksellinen”, sanoo Kivioja.

Runsaasti tukea muilta järjestöiltä

SASKin kanssa yhteistyötä tekevät järjestöt ovat ilmaisseet tyrmistyksensä rajuun rahoitusleikkaukseen ja menettelyyn, joka ei kestä päivänvaloa.

”Toimintatapa, jolla päätöksiä on tässä asiassa tehty, on todella arveluttava. On kestämätöntä, jos päätökset perustuvat johonkin muuhun, kuin rahoitusinstrumentin kriteereihin ja kokeneiden virkahenkilöiden tarkkaan arvioon siitä, miten hyvin kukin hakija nämä kriteerit täyttää. Järjestökentällä monet toimijat ovat tilanteesta hyvin huolissaan”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate.

Ay-puheenjohtajat suomivat päätöstä kovin sanoin

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan  SASKin työ ja hakemus ovat vastanneet rahoittajan asettamia standardeja. ”Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen”, sanoo Eloranta.

STTK:n puheenjohtaja Antti Paloan mukaan on täysin käsittämätöntä, että maan hallitus ei arvosta SASKin tekemää tärkeää työtä työelämän ihmisoikeuksien vahvistamiseksi kehittyvissä maissa.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simolan mukaan  SASKin hakemus täytti UM:n kriteerit hyvin, eikä leikkaukselle ole perusteita. ”Kehitysavun ja ulkopolitiikan tulee olla puoluepoliittisesti neutraalia. Tämä päätös osoittaa, että Suomi ei halua tukea reilua työelämää kehittyvissä maissa, vaikka siitä on todistettuja hyötyjä myös Suomelle”, sanoo Simola.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekströmin mukaan  poliittinen päätös leikata maailman työtätekeviltä ihmisiltä on järkyttävän lyhytkatseista. ”SASKin hakemus on ollut huolellisesti laadittu, joten päätös vaikuttaa olevan tietoisesti ay-liikkeen ja työntekijöiden oikeuksien heikentämisyritys”, sanoo Ekström.

Niinikään SASKin suurin akavalainen jäsenjärjestö OAJ pitää päätöstä käsittämättömänä.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mukaan OAJ edistää SASKin kanssa opettajien työelämän ihmisoikeuksia globaalissa etelässä sekä lasten oikeutta saada laadukasta opetusta. ”Opettajien heikot työolot ja riittämätön toimeentulo sekä yhteiskunnallinen epävakaus estävät näiden tavoitteiden toteutumista. Merkittävän rahoitusleikkauksen kohdentuminen SASKiin on pois ammattiliittojen mahdollisuudesta auttaa opettajia tekemään työtään ja tukea lapsia rakentamaan koulutuksen avulla itselleen kestävää tulevaisuutta omassa kotimaassaan”, sanoo Murto.

---