Seminaari valokuvan ja kuvajournalismin politiikasta

Kuvilla vaikutetaan siihen, mikä, kuka ja miten näkyy julkisuudessa. Valokuvan merkityksiä ja historiaa tarkastellaan ensi keskiviikkona seminaarissa ”Katse kehysten yli”. Keskustelua avaavat viestinnän ja kuvajournalismin tutkijat Hannu Nieminen ja Jenni Mäenpää, kuvataiteilija Minna Henriksson, kansalaistoimija Toivo Koivisto, valokuvaaja Miguel Vera ja arkistonjohtaja Marita Jalkanen.

Mikä nousee julkisuuteen?

Seminaarin aloittaa viestintäpolitiikan emeritusprofessori Hannu Niemisen alustus ”Mitä kuvassa näkyy? Valokuvan ja kuvajournalismin politiikkaa”.

– Olen aina ollut kiinnostunut julkisuudesta, siitä mitkä asiat nousevat julkiseen keskusteluun ja miksi, ja mitkä asiat taas jäävät pimentoon tai torjutaan kokonaan. Väitöskirjani tein Jürgen Habermasin julkisuusteoriasta. Tutkin siinä Englannin poliittisen julkisuuden historiaa ja sen suhdetta nykyisen liberaalin demokratian kehitykseen, hän kertoo.

– Periaatteessa mediapolitiikka on demokratiassa keino ohjata julkista keskustelua niin, että kansalaisten sanavapaus ja viestinnälliset oikeudet toteutuvat. Tutkimuksessani koetan selvittää, miksi näin ei kuitenkaan ole, vaan päin vastoin, sanan- ja ilmaisunvapaus on niin Suomessa kuin muissakin maissa heikentynyt.

Nieminen on julkaissut tutkimuksia mm. mediasta ja demokratiasta Suomessa, oikeudesta tietoon ja informaatioon ja Euroopan vaikeuksista säännellä tehokkaasti sosiaalisen median alustoja.

Kuvat merkitysten tuottajina ja välittäjinä

– Pyrin piirtämään historiallista kaarta kuvajournalismin kulta-ajoista tähän päivään. Esitykseni sijoittaa kuvajournalismin laajempaan yhteiskunnan kuvallistumista koskevaan keskusteluun ja pohtii sitä, miten kuvat toimivat merkitysten tuottajina ja välittäjinä nykyajassa, kuvaa Mäenpää puheenvuoroaan.

– Nykyisin usein kuvajournalismin sijasta käytettävä laajempi termi visuaalinen journalismi heijastaa osaltaan ammattikentällä tapahtunutta muutosta, jossa perinteiset journalistiset valokuvat kilpailevat yleisöjen huomiosta yhdessä videon, interaktiivisen grafiikan ja erilaisten kuvaa, ääntä ja tekstiä yhdistävien esitysten kanssa. Lisäksi journalistisia sisältöjä julkaistaan yhä useammin esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla, missä ne päätyvät osaksi alustataloutta ja algoritmistä logiikkaa.

Jenni Mäenpää on kiinnostunut muun muassa kuvajournalismin työkäytännöistä ja etiikasta, valokuvan todistusvoimasta ja ammatillisesta näkemisestä. Hänen viimeaikaiset tutkimushankkeensa ovat liittyneet ammattikentän muutoksiin, journalistiseen tarinankerrontaan sosiaalisessa mediassa, kansainväliseen uutiskuvatoimittamiseen ja humanitaarisen valokuvauksen ja kuvajournalismin rajapintaan.

Kuvilla kirjoitetaan historiaa

Historiallisia tapauksia käsitellessään Henriksson toivoo politisoivansa neutraaleilta ja väistämättömiltä vaikuttavia nykyhetken tapahtumia. Hänen työskentelynsä kantavana teemana on historiankirjoituksen ideologinen luonne.

Henriksson haluaa nostaa esiin valokuvauksen valkoisen Suomen tieteen nimissä harjoittaman sorron välineenä.

– Valokuvaa käytettiin keskeisenä ”todisteena” rodullisen eron luomisessa eri yhteiskuntaluokkien ja etnisyyksien välille Suomessa. Mielestäni on tärkeää puhua näistä sata vuotta sitten rotutieteen nimissä tehdyistä kuvista, koska niiden stereotyyppiset representaatiot ihmisryhmistä vaikuttavat edelleen käsityksiimme.

Muissa puheenvuoroissa Toivo Koivisto katsoo valokuvia kansalaistoimijan näkökulmasta ja valokuvaaja Miguel Vera kertoo pakolaisena Suomeen tulleen kokemuksista. Seminaarin päättää arkistonjohtaja Marita Jalkasen puheenvuoro Kansan Arkiston valokuvakokoelmasta osana historiallista muistia. Lisäksi muistetaan 50 vuotta Tiedonantajan valokuvaajana toiminutta Veikko Koivusaloa diaesityksellä.

Seminaarin järjestävät Demokraattinen Sivistysliitto, Kansan Arkisto ja Tiedonantaja keskiviikkona 20.5. klo 17-20 Työväenliikkeen kirjaston salissa Helsingissä, Sörnäisten rantatie 25. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

---