Sivistyksen puolesta

SSS-hallitus leikkaa korkeakoulutuksesta ja aikoo kaventaa opiskelijoiden perusturvaa. Sen lisäksi, että tieteeltä ja tutkimukselta leikataan, johtavat poliitikot käyttävät julkisuudessa kieltä, joka ilmentää halveksuntaa tiedemaailmaa kohtaan.

Samaan aikaan on lisääntynyt mieliala, että sananvapauden nimissä eri mielipiteet ja ideat pitää asettaa samanarvoiseen asemaan – huolimatta siitä, miten ne on muodostettu ja mikä on niiden fakta-arvo. Kaiken maailman näkemyksille pitää antaa yhtäläinen painoarvo esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi YLE marssittaa keskusteluohjelmaan avoimen uusnatsin kertomaan rasistisia ja fasistisia näkemyksiään.

Kirjailija Tiina Raevaara näkee nykykehityksessä valtavan ongelman.

– Uudella tiedolla ja tiedon etsimisellä pitäisi olla itseisarvo. Tarvitaan kärsivällisyyttä, että se tuo vastauksia ja talouskasvua, yleistä hyvää. Elitismistäkään en pidä, mutta nyt on menty toiseen ääripäähän. Nykyään ajatellaan, että koulutus on jollakin tavalla hienostelua, käytännöllisyys ja kuuliaisuus ovat kunniassa, pohtii Raevaara.

Miesten maailma

Raevaara on koulutukseltaan biologi. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2005. Vaikka biologia on monen muun korkeakoulualan tavoin naisvaltaistunut, näkee naisia vieläkin harvoin ylemmissä viroissa, professuureista puhumattakaan.

Mediassa näkyvät asiantuntijat ovat usein miehiä.

Myös yhteiskunnallinen valta on yhä miesten käsissä. Tämä saa pohtimaan, vaivaako naisia rohkeuden puute vai mistä on kyse.

Raevaaran mielestä kysymys on vaikea. Esimerkiksi mediassa näkyvät asiantuntijat ovat usein miehiä – toki joillakin aloilla enemmän kuin toisilla. Kyselyjen mukaan valmius lähteä mediaan kommentoimaan on nais- ja miesasiantuntijoiden kohdalla yhtä korkea. Silti miehiä kutsutaan mediaan enemmän ja he ovat myös naisia innokkaampia osallistumaan esimerkiksi oman tutkimusalansa ulkopuoliseen keskusteluun.

Myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvien naisten uhkailu on laajempaa ja pahempaa kuin miesten. Raevaara on tosin ollut yllättynyt siihen, kuinka vähän hän saa uhkauksia – eikä hän missään nimessä toivo niitä yhtään lisää.

Raevaaran seuraava romaani ilmestyy maaliskuun lopulla. Korppinaiset –kirjan julkaisee Like, jonne kirjailija on vastikään siirtynyt. Raevaara kertoo viihtyvänsä uudella kustantajalla hyvin. Työn alla on myös Nelosella pyörivän Ihon alla –televisiosarjan käsikirjoituksen pohjalta muokattava romaani.

Maailmantuska tunkee esiin

Raevaaran mielestä vihamielinen tapa puhua on lisääntynyt.

”Naiset nähdään yhteisenä omaisuutena, jota pitää puolustaa. Se on vastenmielistä.”

– Suorasukainen ja aggressiivinen tapa puhua kohdistuu välillä maahanmuuttajiin, välillä naisiin tai ruotsinkielisiin. Toivottavasti se näkyy vain netissä, sanoo Raevaara.

– Naisrauhan ottaminen keppihevoseksi maahanmuuttoasiassa on niin läpinäkyvää. Ei hetkeäkään ole tullut mieleen, että todellisuudessa puolustettaisiin naisten oikeuksia. Naiset nähdään yhteisenä omaisuutena, jota pitää puolustaa. Se on vastenmielistä.

Raevaara näkee kehityksen naisten näkökulmasta askeleena taaksepäin, 1950-lukulaiseen käsitykseen maailmasta.

Kaiken tämän keskellä Raevaara on kuitenkin pysytellyt positiivisena. Hän uskoo suomalaisen tieteen ja yhteiskunnan kykyyn selviytyä leikkaushallituksista, vihapuheen ja oikeistolaisten virtausten myllerryksistä.

Raevaara kyllä myöntää, että viime aikoina on tunnelmiin alkanut tunkeutua yleistä ahdistusta.

– Kun lukee uutisia, niin tulee maailmantuska. Se on minulle uusi tunne, hän toteaa.

Lue Tiina Raevaaran blogia Suomen Kuvalehdessä.