Sosiaalityöntekijät vaativat palkkaa työstä

Hyvinvointialueiden sosiaalityön arjessa kytee hiljainen mutta syvä konflikti, joka paljastaa rakenteellisen välinpitämättömyyden työntekijöiden ajasta ja jaksamisesta. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry nostaa esiin huolestuttavan ilmiön: sosiaalityöntekijöiltä ja kuraattoreilta vaaditaan työtä ilman korvausta, erityisesti ruokataukojen aikana.
Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio kuvaa tilannetta suorasanaisesti: “Työnantajan kanssa on neuvoteltu erilaisia ratkaisuja, mutta mikään ei tunnu kelpaavan. Sosiaalialan työ on erittäin kuormittavaa, ja työnantaja vieläpä teettää sitä korvauksetta. Tällainen peli ei vetele – ilmaisen työn aika on ohi.”
Rakenteellinen hyväksikäyttö arjessa
Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan järjestelmällisestä käytännöstä, jossa työväenluokan edustajat altistetaan rakenteelliselle hyväksikäytölle. Kapitalismin logiikka – tehokkuus ennen inhimillisyyttä – näkyy konkreettisesti siinä, ettei paikallisia sopimuksia ruokailusta ole tehty, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisi. Talentia kehottaa jäseniään kirjaamaan ylös kaiken ruokatauolla tehdyn työn, jotta näkymätön työ saadaan näkyväksi.
Pitkä historia, vahva ääni
Talentian juuret ulottuvat vuoteen 1949, jolloin sosiaalialan pioneerit loivat perustan alan omalle edunvalvonnalle. Nykyään järjestö edustaa yli 26 000 sosiaalialan korkeakoulutettua, ajaen heidän palkkauksellisia ja ammatillisia etujaan, vaikuttaen lainsäädäntöön ja rakentaen vahvaa verkostoa. Samalla Talentia kantaa vastuuta alan eettisyydestä sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen kamppailu
Tämä kamppailu ei ole vain sosiaalityöntekijöiden asia. Se koskee kaikkia, jotka elävät maailmassa, jossa aika on rahaa – mutta ei kaikille yhtä arvokasta. Talentian vaatimukset ovat muistutus siitä, että työn arvoa ei mitata pelkästään tuottavuudella, vaan myös sillä, miten yhteiskunta kohtelee niitä, jotka kantavat sen haavoittuvimpia jäseniä.
Sosiaalityön hiljainen konflikti on nyt äänekäs. Ja sen viesti on selvä: työn on saatava arvo, myös ruokatauolla.