Soten rahoitus ei vastaa kustannusten ja palvelutarpeen kasvuun

Hallituspuolueiden edustajat sanovat usein, että hyvinvointialueiden rahoitusta on lisätty neljän vuoden aikana (2023–27) runsaat neljä miljardia euroa. Väite pitää paikkansa, mutta on syytä katsoa tarkemmin, mistä kasvu johtuu.

On huomattava, että hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden 2023 rahoitus oli pahasti alijäämäinen monestakin syystä. Esimerkiksi Timo Aronkytö, Vantaa–Keravan hyvinvointialueen johtaja, on arvioinut, että ”kunnilta hyvinvointialueille irrotettuihin sote-palveluihin kytkeytyi miljardin verran menoja, joita edellinen hallitus ei laskenut” (kuntalehti.fi 22.8.2024).

Sen seurauksena kaikki hyvinvointialueet (paitsi Helsinki) tuottivatkin alijäämää vuonna 2023 yhteensä noin 1,3 miljardia euroa ja seuraavana vuonna 1,1 miljardia euroa.

Rahoituslain mukaan valtion pitää korvata alijäämä hyvinvointialueille kahden vuoden kuluttua korotettuna kustannusindeksin ja arvioidun palvelutarpeen muutoksilla. Vastaava ylijäämä taas vähentää valtion rahoitusta. Tämän mukaisesti vuoden 2025 rahoitukseen sisältyi 1,4 miljardia ...