Sukupuolten tasa-arvosta Neuvostoliitossa

VENÄJÄN VALLANKUMOUS toi valtavan muutoksen naisen asemaan. Kertaheitolla naisesta tuli juridisesti itsenäinen olento, joka ei ollut muodollisesti isän tai aviomiehen lain alla. Hän sai myös poliittiset oikeudet ja pääsi äänestämään ja olemaan vaaleissa ehdokkaana. Prosessi on osa yhteiskunnan modernisaatiota, joka monilta osin sujui Neuvostoliitossa eri tavalla kuin länsimaissa. Jotakin yhteistäkin on, nimittäin kamppailu naisten äänioikeudesta. Suomessa naiset saivat äänioikeuden työväenliikkeen nousun aikana 1900-luvun alussa, mutta esimerkiksi Ranskassa vasta toisen maailmansodan jälkimainingeissa 1944 ja Sveitsissä viimeisenä eurooppalaisena maana 1977. Jo paljon ennen äänioikeuden saavuttamista oli ollut naisten tasa-arvoliikettä kaikissa Euroopan maissa kuin myös Venäjällä, varsinkin Venäjän Euroopan puoleisessa osassa.

Neuvostoliitossa avioliitto ja perhejärjestelmän säätely irrotettiin uskonnosta ja kirkollisista instituutioista ja siten kirkon vallasta. Avioliiton solmiminen ja vastaavasti myös avioero tapahtui ...