Sulkeutuneen Suomen aika on ohi

Suomi on osa entistä liikkuvampaa maailmaa.

– Globaalista liikkuvuudesta ei ole mahdollista poimia pikavoittoja, mutta fiksulla politiikalla sen hedelmistä voi nauttia ja pitää lieveilmiöt siedettävinä, sanoi tutkija ja uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen. Hänen maahanmuuttoaiheinen pamflettinsa Suomi Remix julkistettiin tiistaina Helsingissä teemaan sopivasti nepalilaisessa ravintolassa.

Into Kustannuksen julkaisema kirjanen tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia muutoksia, jotka ovat seurausta globalisaation viimeisimmästä vaiheesta.

– Globaalia liikkuvuutta vain yhdestä näkökulmasta tarkasteleva potero-Suomi ei ole tätä päivää. Voimme sulkea silmämme ympäröivältä todellisuudelta, mutta se ei tähänkään mennessä ole auttanut, huomautti Martikainen, joka on tutkinut laajasti moniuskontoiseksi ja -etniseksi muuttuvaa Suomea maahanmuuton näkökulmasta.

Keskinäisriippuvuus kasvanut

Maahanmuutto nousi meillä poliittiseen keskusteluun kunnallisvaaleissa 2008, jolloin niin sanottu ”maahanmuuttokriittinen” ääni alkoi haastaa poliittisen ja muun eliitin kykenemättömyyttä selittää globaalin Suomen kääntöpuolta. Nämä maahanmuuttokriitikot ovat Martikaisen mielestä pystyneet etenkin mediassa määrittelemään keskeiset puhumisen kohteet, jotka ovat kuitenkin jääneet suppeiksi ja näköalattomiksi.

– Globaalista liikkuvuudesta ja maahanmuutosta voi ja siitä tulee olla erilaisia mielipiteitä. Maahanmuuttokeskustelu ja -politiikka ovat kuitenkin reaktiivisia ja taaksepäin katsovia, eivätkä ne luo eväitä tulevaisuuden haasteille, totesi Martikainen.

Hänen mukaansa Suomi on osa maailmaa, jossa keskinäisriippuvuus on kasvanut. Meille on itsestäänselvää, että suomalaiset liikkuvat maailmalla. Myös Suomeen tulee väkeä, useimmat jäädäkseen, ja odotettavissa lienee tulijoiden määrän kasvua.

Martikainen korostaa, että pelon politiikka ei ole ratkaisu: se johtaa vihaan ja tuhoon.

– Globaali liikkuvuus vaatii poliittista johtajuutta, ei populistista opportunismia. Pelon sijaan pitää kohdata ongelmat asioina ja etsiä niille ratkaisut.

Elämä ei pelkkää uskontoa

Uskontotieteilijän näkökulmasta kirjassa esiin nousee luonnollisesti myös uskonto. Martikaisen mukaan maahanmuuttajien elämän nähdään olevan uskonnon tai kulttuurin hallitsemaa. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska ne jättävät taka-alalle muut elämän osa-alueet, kuten sosiaalisen ja taloudellisen aseman.

Martikainen totesi, että suomalainen hyvinvointi on kaikkia varten.

– Osa maahanmuuttajista on tällä hetkellä yhteiskunnan vähäosaisimpien joukossa. Vähäosaisten pahoinvointi ei kerro ainoastaan heidän valinnoistaan, vaan suomalaisesta yhteiskunnasta, jolla on varaa jättää osa asukkaistaan kurjistumaan. Hyvinvoinnin tulisi olla kaikkia varten. Tämä koskee samalla tavoin maahanmuuttajia kuin muitakin suomalaisia, summasi Martikainen.