Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomalainen animaatio 100 vuotta

    Kulttuuri
    28.8.2014 - 9:42
    Tiedonantaja

    Suomalainen animaatio täyttää tänä vuonna 100 vuotta. On mahdollista, että joku tai jotkut tekivät animaatioita meilläkin jo ennen vuotta 1914, mutta tästä ei ole todisteita.

    Kun kolmessa helsinkiläisessä elokuvateattereissa esitettiin sanomalehtipiirtäjä Eric Vasströmin (1887–1958) animaatioita, niistä ilmestyi myös lehtikritiikkejä. Valitettavasti Vasströmin historialliset animaatiot ovat tuhoutuneet.

    Sen sijaan alan kahden muun pioneerin, Yrjö Nortan (1904–1988, ent. Nyberg) ja Hjalmar Löfvingin (1896–1968) töitä on säilynyt jälkipolville. Helsingin elokuvateatteri Orionissa kaksikon töihin pääsee tutustumaan syyskuussa, kun juhlavuoden näytössarjat starttaavat.

    Nortan uraauurtavasta animaatiosta Aito sunnuntaimetsästäjä (1924) esitetään säilynyt kolmen minuutin jakso. Norta kertoo itse työstään Juho Garzin ja Lauri Tykkyläisen dokumenttielokuvassa Muutama metri piirrettyä elokuvaa (1981) samassa näytöksessä.

    Tuottelias Löfving animoi mainoksia enimmäkseen 1930-luvulla. Kuin ihmeen kaupalla filmit olivat säilyneet työpöydän laatikossa hänen kotonaan Käpylässä ja löytyivät 1970-luvulla. Löfvingin ainoa vapaa-aiheinen työ Muutama metri tuulta ja sadetta (1932) esittelee suvereenin animaattorin. 

    Ei vain lapsille

    Orionissa on animaatio esillä juhlavuoden kunniaksi monella tavalla. Ohjelmistoon on otettu muun muassa nostalgisia piirrosfilmejä, pala- ja nukkeanimaatioita, kokeellisia animaatioita sekä musiikkivideoita.

    Alkuvuodesta ilmestyi myös Aalto-yliopiston animaatiohistorian tutkijan Tuula Leinosen tekemä historiikki suomalaisesta animaatiosta – 100 vuotta suomalaista animaatiota (Aalto ARTS BOOKS). Leinonen toteaa, että tuskin kenellekään animaatio merkitsee enää ”lasten piirrettyjä”. Animaatio antaa hahmoille sielun ja elämän – olivatpa ne mitä materiaalia tahansa tai yhä useammin virtuaalisia, ja elokuvia suunnataan eri-ikäisille yleisöille.

    Suomalainen animaatio on poikkeuksellisen monipuolista tänä päivänä. Tähän vaikuttavat monet historialliset syyt sekä lännestä ja idästä saadut vaikutteet. Viime vuosien suurimpia kansainvälisiä menestyksiä ovat olleet Lapin eksotiikkaan luottavat Niko-elokuvat ja mobiilipeleistä tuttujen hahmojen ympärille rakennettu Angry Birds Toons -sarja.

    Opinahjoja löytyy

    Suomalaisen animaation juhlavuonna myös animaatiokoulutuksella on tasavuosi, sillä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa on ollut animaatiokoulutusta 20 vuoden ajan.

    Aalto-yliopistossa, Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Tampereen ammattikorkeakoulussa, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa Raahessa ja Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa voi myös opiskella animaation tekemistä. Oppilaitosten painotukset vaihtelevat. (TA)

    kavi.fi/fi/elokuvasarja/animaatio-suomi-100-vuotta


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!