Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomella hyvät mahdollisuudet irrottautua eurosta

    Pääkirjoitukset
    9.12.2016 - 13:19
    Marko Korvela

    Kööpenhaminassa kokoontui marraskuussa joukko sosialidemokraateista vasemmalle ajatusmaailmaltaan sijoittuvia eurooppalaisia puolueita sekä kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja tutkimuslaitosten edustajia. Tarkoituksena oli viime vuona perustetun niin sanotun Plan B –aloitteen puitteissa pohtia vaihtoehtoa Euroopan unionin talouskuri- ja leikkauspolitiikalle ja hahmotella askelmerkkejä vasemmistolaiselle tielle ulos eurosta ja EU:sta.

    Unioni muodostuu erilaisista sopimuksista, joista on mahdollista päästä eroon.

    Plan B:n eli Suunnitelma B:n taustalla on pettymys siihen, miten Kreikan päähallituspuolue Syriza ei ole kyennyt vastustamaan troikan – EU-komission, Euroopan keskuspankin sekä Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n – langettamaa memorandum-talouskuripakettia. Syrizan tilanne kertoo, kuinka mahdotonta vasemmistolaisen hallituksen on EU:n sekä talous- ja rahaliitto Emun rakenteiden rajoissa harjoittaa edistyksellistä, työväenluokan etujen mukaista politiikkaa – varsinkaan yksin. Kreikka pelasi upporikasta ja rutiköyhää luottaen siihen, että maa saa pyrkimyksilleen – etenkin velkojen leikkaamiselle ja talouskurin höllentämiselle – tukea muualta EU-alueelta. Mutta tukea ei herunut. Päinvastoin, Suomenkin silloinen demarivaltiovarainministeri Jutta Urpilainen oli Saksan liittokansleri Merkelin horjumaton liittolainen Kreikan kuristamisessa.

    Suomen kommunistiselle puolueelle on ollut selvää, että radikaalivasemmistolainen, edistyksellinen politiikka edellyttää irrottautumista EU-sopimuksista. Unioni muodostuu erilaisista sopimuksista, joista on mahdollista päästä eroon.

    Kreikan varoittava esimerkki osoittaa, että talouden sakatessa unioni pelastaa oman keskuksensa pankit ja bisneksen hinnalla millä hyvänsä.

    Kreikan varoittava esimerkki osoittaa, että talouden sakatessa unioni pelastaa oman keskuksensa – lähinnä Saksan, Ranskan ja BENELUX-maiden – pankit ja bisneksen hinnalla millä hyvänsä. Maksajana ovat tavalliset, syyntakeettomat kansalaiset. Tämä ei tule EU:n ja Emun nykyisten rakenteiden puitteissa muuttumaan. On täysin epärealistista, että EU:n kaltaisessa järjestelmässä koskaan syntyisi niin valtava vasemmistolainen parlamentaarinen voima, joka sen pystyisi sisältä päin reformoimaan. Sittenkin on olemassa instituutioita, kuten Euroopan keskuspankki, johon parlamentarismi ei yllä. Siksi unionin sopimuksista on sanouduttava irti.

    Plan B –konferenssissa pohdittiin euromaiden mahdollisuuksia irrottautua valuuttajärjestelmästä. Siinä auttaa mahdollisimman vahva talous – lähinnä valtion budjetin ja maksutaseen ylijäämäisyys.

    Suomen talous on moneen euromaahan verrattuna hyvässä jamassa. Julkisen sektorin velka ei ole paha, eläkerahastoissa on runsaasti varallisuutta.

    Suomen lähimmistä naapurimaista euro on käytössä vain Baltiassa. Suomi käy euron ulkopuolella kauppaa pohjoismaiden lisäksi muun muassa Venäjän, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa. Kiina on viime aikoina investoinut suomalaiseen sellutuotantoon.

    Tässä olisi euron ulkopuolelle jättäytyvälle Suomelle hyvää viiteryhmää. Pitää myös muistaa, että eurosta ja EU:sta irtautumisen jälkeenkin Suomi olisi vielä Euroopan talousalueen ETA:n jäsen, kuten esimerkiksi Norja. Euron ja jopa EU:n jälkeenkin Suomi ei edes tässä mielessä eristäytyisi mihinkään Impivaaraan.

    Suomen talouden vakavin ongelma on massatyöttömyys.

    Suomen talouden vakavin ongelma on massatyöttömyys. Käyttämättömät työvoimaresurssit luovat kansantaloudelle suuren rasitteen.

    Suomessa pitäisi luoda uskottava oma B-malli ennen muuta eurojärjestelmästä irtaantumiselle. Ensimmäinen askel on jättää noudattamatta eduskunnan pari vuotta sitten hyväksymää Euroopan kasvu- ja vakaussopimusta ja irtautua sen asettamista budjettinormeista. Mikäli siitä seuraa sanktioita, jätetään kylmästi sakot maksamatta. Tämä merkitsee suoraa vastakkainasettelua EU:n ja Emun keskeisten instituutioiden kanssa, mutta sitä ei voida välttää, mikäli politiikka aiotaan reivata kansanvaltaisille urille.

    Riskejä on paljon, mutta niitä on otettava, kun vastassa on EU-eliitin vaihtoehdoton, tuhoisa ja sotaisa politiikka.

    Suomella voi olla tähän hyvät mahdollisuudet pärjätä tässä, ainakin Kreikkaa paremmat – mikäli pelaamme korttimme taitavasti. Riskejä on toki paljon, mutta niitä on otettava, kun vastassa on EU-eliitin vaihtoehdoton, tuhoisa ja sotaisa politiikka. Mahdollisuudet ovat vielä paremmat, mikäli eurosta irtaantuu samalla muitakin maita. Tähän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, yhteisiä visioita ja kampanjoita.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia. Kuva Development education CCO 3.0
    Politiikka
    12.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?”

    Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka on ajautunut historialliseen murrokseen.

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tuoreen selvityksen mukaan lakisääteinen hoidon laatu ei toteudu ikäihmisten palveluissa. Kuva Tuntematon CCO 0.0
    Uutiset
    9.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ikääntyneiden palvelut rakenteellisessa kriisissä

    Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Nato on ”maailman vahvin puolustusliitto”, jonka jäsenenä Suomi toimii sekä turvan saajana että sen tuottajana. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Kotimaa
    8.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomen militarisoitumisen kaari – puolustusministeri ja rauhanaktivistit katsovat samaa maailmaa ja näkevät eri todellisuudet

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!