Suomen Attac perustettiin

Alkuperäinen kirjoittaja:

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ja niiden instituutioiden demokraattista
valvontaa sekä mm. ns. Tobinin veroa vaativan maailmanlaajuisen Attac
-kansalaisliikkeen Suomen osasto perustettiin virallisesti 20.5. Helsingissä.

Lyhyessä ajassa jo yli tuhat jäsentä keränneelle
Suomen Attacille valittiin 21 hengen johtotyöryhmä, joka myöhemmin
nimeää keskuudestaan yhdestä kolmeen puheenjohtajaa.

Varsinaista perustamistapahtumaa edeltäneeseen seminaariin osallistui
lauantaina noin 600 henkilöä, ja itse perustamiskokoukseen noin
300.

Sunnuntaina valitun 21-henkisen järjestön hallituksena toimivan
”työryhmän” on tulevana lauantaina määrä
nimetä keskuudestaan kolmen hengen työvaliokunta, joka myös
toimisi järjestön puheenjohtajistona.

Yhdistysrekisterin alustavan kannan mukaan Suomen yhdistyslaki ei kuitenkaan
mahdollista kolme tasaveroista puheenjohtajaa, minkä vuoksi järjestölle
jouduttaneen nimeämään yksi vähintäänkin muodollinen
”pääpuheenjohtaja”.

Perustavan kokouksen puheenjohtajina toimivat Suomen elintarviketyöläisten
liiton puheenjohtaja Ritva Savtschenko ja kansanedustaja Susanna Rahkonen
(sd.).

Attacin toiminnan painopiste on paikallisryhmissä, joita toimii
jo vajaalla parillakymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea.

Suomen Attacin jäseneksi voi liittyä maksamalla 100 markan
jäsenmaksu (vakio) tai työttömien, opiskelijoiden ja muiden
vähävaraisten kohdalla 50 markkaa/vuosi.

Jäsenilmoituslomake löytyy internetistä osoitteella www.attac.kaapeli.fi

Lomakkeen voi myös tilata kirjeitse osoitteesta Attac ry, 00003
Helsinki tai puhelimitse numerosta (09) 7515 4150 (fax 09-7515 4152).

21 hengen johtotyöryhmä

Suomen Attacin hallituksena toimivaksi ”työryhmäksi”
valittiin perustamiskokouksessa 47 ehdolla olleesta seuraavat 21 henkilöä:

Andersson, Jan-Otto, Turku

Bonsdorff, Johan von, Helsinki

Böök, Mikael, Pernaja

Carver, Eric, Anjalankoski

Harjula, Eija, Vantaa

Holmberg, Ville, Helsinki

Huttu, Kristiina, Helsinki

Kiljunen, Kimmo, Vantaa

Leskinen, Merja, Helsinki

Luhtakallio, Eeva, Helsinki

Meriläinen, Rosa, Tampere

Mäkelä, Martti, Vantaa

Pirttijärvi, Anssi, Joensuu

Rahkonen, Susanna, Espoo

Ronkainen, Janne, Helsinki

Rönkkö, Mika, Bromarv

Shakir, Aysu, Helsinki

Sundgren, Malin, Helsinki

Sundman, Folke, Helsinki

Särs, Ulf, Helsinki

Teivainen, Teivo, Helsinki.

Suomen Attacin perustava kokous hyväksyi seuraavan julistuksen:

”Globaali talous vaikuttaa ihmisten arkeen kaikkialla maailmassa.
Uusliberalismin aikakaudella maailmaa on tavattu tarkastella pelkästään
rahan ja jatkuvan voitontavoittelun näkökulmasta. On aika sanoa
ääneen, ettei maailmaa voi katsoa ainoastaan talouden kautta ja
että globaali talous tuottaa voittojen lisäksi myös paljon
pahoinvointia, epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä.

Rahoitusmarkkinoiden säätelyn poistaminen syventää
taloudellista epävarmuutta ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Markkinavoimien
vallan jatkuva kasvu rajoittaa ihmisten valintamahdollisuuksia ja kuihduttaa
demokraattisia instituutioita. Tilalle työntyy puhdas keinottelu, joka
ottaa huomioon vain yhtiöiden ja rahoitusmarkkinoiden edut.

Pääomien täydellinen liikkumavapaus, veroparatiisit ja
spekulatiivisten rahansiirtojen lisääntyminen ovat pakottaneet
kansakunnat polvilleen sijoittajien edessä. Samalla tämä
kehitys on johtanut pääomatulojen kasvuun palkkatulojen ja sosiaaliturvan
kustannuksella. Tuloerot kasvavat kaikkialla, niin yhteiskuntien sisällä
kuin niiden välillä. Erityisen vakavia seuraukset ovat köyhimmissä
maissa, joissa lähes miljardi ihmistä näkee nälkää.

Markkinatalouden arvojen kyseenalaistamaton asema on johtanut tilanteeseen,
jossa kaikkea — niin ihmisiä kuin luontoakin — mitataan rahassa.
Tämä kehityssuunta esitetään kuin vääjäämättömänä
luonnonlakina. Julkisen sektorin tehtäviä yksityistetään,
työehdot huonontuvat ja sosiaaliturva heikkenee. Kaikkea tätä
päättäjät perustelevat taloudellisilla välttämättömyyksillä.
Vaihtoehtoja ei nähdä.

Ylikansalliset yhtiöt sekä nykymuodossaan epädemokraattisesti
toimivat kansainvälisen talouden instituutiot — kuten Kansainvälinen
valuuttarahasto, Maailmanpankki ja Maailmankauppajärjestö — kasvattavat
valtaansa kansalaisten ja heidän edustajiensa päätäntävallan
kustannuksella. Suomalaisessakin yhteiskunnassa uusliberalismin sävyttämä
arvomaailma on saanut yhä tukevamman jalansijan. Tällainen politiikka
luovuttaa päätäntävallan kasvottomille markkinavoimille.
Valta lipuu yhä kauemmas kansalaisilta ja demokraattiset rakenteet
menettävät voimaansa.

Tämä kehitys on pysäytettävä. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
on lisättävä perustamalla uusia sääntely- ja valvontamekanismeja
kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.

Yksi mahdollinen keino on Tobinin vero, joka kohdistuisi valuuttamarkkinoiden
rahansiirtoihin. Se vähentäisi haitallista spekulaatiota ja tuottaisi
varoja, joita kansainvälinen yhteisö esimerkiksi YK:n kautta voisi
käyttää edistämään maailmanlaajuista kehitystä
ja oikeudenmukaisuutta.

Meidän on aika palauttaa demokratialle se päätösvalta,
joka nyt on rahalla. On aika pysäyttää yksityistäminen
ja ohjata varoja keinottelusta jokaiselle ihmiselle kuuluvien perusoikeuksien
takaamiseen, köyhimpien maiden vapauttamiseen veloista ja ympäristönsuojeluun.

Me haluamme luotsata maailmaa uuteen suuntaan, jossa oikeudenmukaisuus,
ihmisarvo, sukupuolten, eri väestöryhmien ja kansojen välinen
tasa-arvo sekä demokratia painavat vaa’assa taloudellista voitontavoittelua
enemmän. Kaiken taloudellisen toiminnan on tapahduttava ekologisesti
kestävällä tavalla. Attac haluaa kannustaa kaikkia kansalaisia
mukaan poliittiseen toimintaan. Haluamme ottaa maailmamme tulevaisuuden
ihmisten omiin käsiin. Toisenlainen, parempi tulevaisuus on mahdollinen.

ATTACin päämääriä ovat:

— Spekulatiivisten valuutansiirtojen rajoittaminen Tobin-tyyppisellä
verolla ja veroparatiisien poistamisella

— Köyhien maiden velkojen mitätöiminen

— Kansainvälisten talousinstituutioiden uudistaminen ja kehittäminen
demokraattisempaan suuntaan sekä ylikansallisten yritysten vaikutusvallan
vähentäminen

— Pankki- ja rahoitustoiminnan sääntely niin, etteivät
ne voi toiminnallaan vahingoittaa kansalaisten ja elinympäristön
hyvinvointia

— Estää pyrkimykset terveydenhuollon, koulutuksen ja valtionyhtiöiden
yksityistämiseksi, jotta julkisten palveluiden saatavuus voidaan turvata
kaikille kansalaisille.”