Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomen syytä kaihtaa Natoa

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.12.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 44/2006.

    Tiedonantajassa kerrottiin jo noin vuosi sitten Bushin hallinnon suunnitelmista kytkeä Naton ympärille lisää maita, tehdä sotilasliitosta entistä globaalimpi osa sotapolitiikkaansa ja luonnonvarojen rosvoustansa sekä sälyttää muiden jäsenmaiden niskoille lisää vastuuta sotatoimista maailmalla, kun USA:n omat asevoimat ovat äärirajoillaan Irakin ja Afganistanin vastoinkäymisten takia.

    Naton Riian huippukokous heijastikin tätä pyrkimystä.

    Ensiksikin, kokouksensa asetettiin ”rauhan ja vakauden” palauttamisen Afganistaniin Naton keskeiseksi tavoitteeksi. Afganistanin Nato-johtoiselle Isaf-operaatiolle luvattiin riittävästi joukkoja ja voimavaroja, jotta se onnistuisi tehtävässään. Suljetuissa keskusteluissa muun muassa presidentti George W. Bush ja pääministeri Tony Blair painostivat muun muassa Ranskaa, Espanjaa, Italiaa, Belgiaa ja erityisesti Saksaa lähettämään Afganistaniin lisää sotilaita ja poistamaan alueella jo olevien joukkojen toiminnalle asetettuja rajoituksia.

    Useat jäsenmaat lupasivatkin kumota tai helpottaa kansallisia rajoituksia. Muutamalta Nato-maalta saatiin myös lupaus lisäjoukoista. On eri asia, paljonko lupaukset painavat. Monet suuret jäsenmaat eivät vieläkään halua siirtää alueella olevia joukkojaan pahimmille ongelma-alueille eteläisessä Afganistanissa muuten kuin hätätilanteessa.

    Toiseksi, Naton päämiehet sopivat Serbian, Bosnian ja Montenegron kutsumisesta Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Samalla Nato-johtajat ilmaisivat aikomuksensa kutsua uusia jäseniä vuonna 2008.

    Kyseessä on lievennys Naton aiempaan linjaan. Serbiaa ja Bosniaa on tähän saakka vaadittu osoittamaan ensin, että ne tekevät kaiken voitavansa sotarikollisten saamiseksi tuomiolle Bosnian sodan aikaisista teoista. Maita kehotetaan yhä täyteen yhteistyöhön YK:n sotarikostuomioistuimen kanssa. Rauhankumppanuus on ensimmäinen askel kohti sotilasliiton jäsenyyttä.

    Erityisen mielenkiintoinen on Serbian kutsuminen PFP-ohjelmaan. Nähtävästi tarkoituksena on integroida Serbian johtoa länsiyhteistyöhön, vaikuttaa Serbian tuleviin vaaleihin ja lepytellä Serbiaa, kun se aiotaan vaalien jälkeen silpoa irrottamalla siitä Kosovo.

    Kolmanneksi, Riian kokouksessa vahvistettiin kutsu Suomelle, Ruotsille ja Itävallalle tulla mukaan Naton nopean toiminnan joukkojen NRF:n harjoituksiin ja operaatioihin. Naton neuvostohan päätti jo parisen viikkoa sitten, että rauhankumppanimaat ovat tervetulleita NRF-operaatioihin ja -harjoituksiin, jos ne täyttävät tietyt ehdot ja ovat itse tähän halukkaita ja kyvykkäitä. NRF-joukoissa ne voisivat osallistua riskialttiimpiin tehtäviin kuin EU:n taistelujoukot.

    NRF-operaatioihin osallistumistarjous jos mikä osoittaa, millaisen kuilun partaalle Suomi on ajautunut. Suomihan on itse tavallaan tyrkyttäytynyt NRF-operaatioihin ilmoittamalla valmiutensa osallistua NRF-joukkojen harjoituksiin, tiivistämällä muutenkin suhteita sotaliittoon ja esittämällä yhdessä Ruotsin kanssa aloitteen syvennetystä rauhankumppanuudesta.

    Toinen esimerkki on äskettäin paljastunut tieto, jonka mukaan USA ja sen nimittämä Afganistanin presidentti pyysivät äskettäin Suomea lähettämään aseistusta nukkehallituksen armeijalle. Hallituksessa pääministeri ja puolustusministeri olisivat hyväksyneet aseiden lähettämisen, mutta presidentti ja ulkoministeri torjuivat hankkeen. Asiasta ei kerrottu mitään eduskunnalle.

    Neljänneksi, Riian kokouksessa tiettävästi puhuttiin ”energiaturvallisuuden” varjolla Venäjästä ja varoiteltiin Saksaa liiallisesta energiayhteistyöstä sen kanssa. Kokouksen yhteydessä ei tällä kertaa myöskään järjestetty Nato-Venäjä-neuvoston kokousta, ja Naton aikeista Venäjän suhteen antoi kuvaa Venäjän ympärysmaiden länsimielisten ”vaikuttajien” sekä lännen rahoittaman Valko-Venäjän opposition runsas edustus kokouksessa. Kokousta voidaankin pitää eräänlaisena kylmän sodan eleenä Venäjän suuntaan.

    Suomen ulkopoliittisen johdon ja hallituksen on syytä katkaista maamme luisuminen kuilun reunan yli torjumalla kutsu NRF-operaatioihin osallistumisesta ja peruuttamalla myös aikeet osallistua NRF-harjoituksiin. Myös suomalaissotilaiden vetämistä Afganistanista olisi alettava valmistella.

    (ES)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Venezuelan täysimittaista miehitystä pidetään epätodennäköisenä. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    30.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Trump suunnittelee maahyökkäystä Venezuelaan

    Saksalainen Deutsche Welle (DW) uutisoi 29.11.

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!