Suomen taloudessa on pelivaraa

Suomen hallituksen finanssipolitiikka myötäilee suhdanteita, vaikka siihen ei ole talouden mittareilla tarvetta, laskeskeli Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ennustepäällikkö Eero Lehto Vaihtoehtoisessa kuntafoorumissa Helsingin Paasitornissa huhtikuussa.

Menoleikkausten ja veronkorotusten intoa selittävät hallitusohjelmassa valtion alijäämälle ja velalle asetetut tavoitteet sekä Euroopan unionista, erityisesti Saksasta kumpuava budjettikurin korostaminen.

Lehto myös arvosteli Valtiovarainministeriön (VM) esittämiä ennusteita Suomen talouden kehityksestä. Ministeriö luo jatkuvasti pessimistisempää kuvaa taloudesta kuin mitä toteutuneet luvut ovat olleet.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen on reilusti alle euroalueen keskimääräisen tason (taulukko 1). Ero on valtava verrattaessa Yhdysvaltoihin ja Japaniin, jossa velkaa on jo yli 200 prosenttia BKT:sta.

PT:n mukaan myös Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia (taulukko 2). Vuoteen 2015 ulottuvissa laskelmissa BKT:n kasvua on arvioitu 2,8 prosenttia vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia vuonna 2015. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa kasvu on tänä vuonna hitaampaa.

Lehdon mukaan harjoitetun politiikan myötä koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Valtiontaloudenkin alijäämä supistuu vauhdilla ja valtion bruttovelan suhde BKT:hen alenee koko ajan (taulukot 3 ja 4).

Summa summarum: taloudessa ei hätää

Eero Lehdon mukaan Suomen talouden pelivara on ainakin 3 miljardia euroa.

– Hallitusohjelmankin nojalla tästä 30 prosenttia eli 900 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää valtion menojen lisäyksiin. Kevään kehysriihessä päätetty menojen lisäkiristys 900 miljoonalla eurolla voitaisiin perua, totesi Lehto.

Sen sijaan että pelotellaan julkisen velan kasvulla ja kestävyysvajeella, Suomessa pitäisi harjoittaa elvyttävää politiikkaa. Siihen on varaa ilman että valtiontalous ajettaisiin kuralle.

Työllisyyden parantamisen ohella Lehto vahvistaisi kuntien taloutta. Valtion tekemät kuntien valtionosuuksien leikkaukset pakottavat kunnat nostamaan kuntaveroa keskimäärin 0,15-0,20 prosenttiyksikköä ensi vuonna. Myös kiinteistöveron nostoon on paineita.