Suomesta ei saa antaa alueita USA:n tukikohdille

Suomen ja Yhdysvaltojen välille valmistellaan kahdenvälistä puolustussopimusta (DCA), jolla joku tai joitain Suomen alueita luovutetaan Yhdysvaltojen sotilastukikohdiksi. Kansalaisilta ei asiasta ole kysytty mitään eikä sopimuksen sisällöstä ilmeisesti haluta laajaa keskustelua ennen presidentinvaaleja.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan Yhdysvaltojen hallintaan luovutettaisiin DCA-sopimuksella Suomesta alueita, joille se voi perustaa raskaan aseistuksen varastoja, lentotukikohdan ja satama-alueen sekä järjestää sotaharjoituksia. Lisäksi Yhdysvaltojen sotilaat saisivat esteettä liikkua Suomessa maalla, merellä ja ilmassa.

Norjan malli varoittaa

Sopimusluonnosta ei ole julkaistu, mutta presidentti Sauli Niinistön mukaan se on samantyyppinen kuin viime syksynä USA:n ja Norjan välillä solmittu. Norjan sopimus antoi Yhdysvalloille neljä isoa aluetta: kolme sotilaslentokenttää ja yksi laivastotukikohta. Alueet ovat USA:n suvereenissa hallinnassa. Niillä tapahtuvaa toimintaa eivät säätele Norjan vaan USA:n lait, Norjan viranomaisilla ei ole toimivaltaa alueilla ja joukot niillä ovat vain Yhdysvaltojen komennossa. Presidentin mukaan Suomi neuvottelee siis samantyyppisestä sitovasta valtiosopimuksesta.

Mediassa esitettyjen tietojen mukaan USA voi perustaa tukikohdan Pohjois-Suomeen, hyödyntää Lapin lennoston infrastruktuuria ja Rovajärven harjoitusaluetta. Lisäksi on mahdollisesti tulossa rannikolle jokin satama-alue USA:n käyttöön.

Norjan mallin mukainen sopimus voi antaa USA:lle myös mahdollisuuden kiertää Suomen ydinenergialakiin kirjattuja rajoituksia vetoamalla oikeuteen kuljettaa aseita esteettä kyseiselle alueelle.

Ulkopolitiikan keinojen ensisijaisuudesta on siirrytty asevaraiseen turvallisuusajatteluun.

Norjan parlamentissa vastaavaa sopimusta vastustivat Sosialistinen kansanpuolue ja radikaali vasemmistolainen Punaiset. Suomessa sen sijaan neuvottelujen aloittaminen ja lähtökohdat hyväksyttiin Sanna Marinin hallituksessa yksimielisesti ja Petteri Orpon hallitus on sitoutunut viemään neuvottelut päätökseen.

Dramaattinen muutos Suomen linjassa

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut muitakin isoja muutoksia. Ulkopolitiikan keinojen ensisijaisuudesta on siirrytty asevaraiseen turvallisuusajatteluun. Marinin hallituksen päätöksillä mm. hävittäjistä on asehankintojen määrärahat nostettu nelinkertaisiksi. Ydinasepelotetta pidetään nyt osana Suomen turvallisuutta. YK:ssa Suomi on siirtynyt vastustamaan ydinaseet kieltävää sopimusta, jota 124 valtiota on kannattanut.
Hallitus ja eduskunta eivät asettaneet mitään ehtoja tai varauksia Nato-jäsenyydelle, toisin kuin Norja ja eräät muut Nato-maat.

Norja ei esimerkiksi osallistu Naton ydinaseharjoituksiin. Sillä on myös ollut rajoituksia ylilennoille ja sotaharjoituksille maan pohjoisimmassa osassa, lähellä Venäjän rajaa. Nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä sekä tekeillä olevia DCA-sopimuksia käytetään Norjassa perusteluna sille, että maan olisi syytä luopua tällaisista varauksista.

Lisää jännitteitä

On ymmärrettävää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti huolta Suomessa, vaikka puolustusvoimien mukaan Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa ei olekaan. USA:n aseistuksen, joukkojen ja tukikohtien sijoittaminen Suomeen, lähelle Venäjän strategisia ydinaseita ja keskuksia ei kuitenkaan lisää turvallisuutta vaan sotilaallisia jännitteitä. Venäjä on jo ilmoittanut vahvistavansa joukkojaan Suomen itärajalla.

Yhdysvallat on kytkemässä koko Pohjolan tiiviisti osaksi omaa sotilasstrategiaansa, jossa Aasian ohella arktinen alue on saanut kasvaa merkitystä. Norjan kanssa USA on jo tehnyt sopimuksen ja Suomen lisäksi se valmistelee vastaavaa sopimusta Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Sopimuksella Suomi luovuttaa osan suvereniteetistaan USA:lle.

Tällaisten tukikohtien avulla USA:n johto haluaa myös varmistaa, että se voi ryhtyä tarvittaessa sotilaallisiin toimiin ilman yli 30 jäsenvaltion päätöksentekoa Natossa, saati YK:n mandaattia.

Mitä sanovat presidenttiehdokkaat?

DCA-sopimus esitetään joskus ikään kuin teknisesti välttämättömänä jatkona Nato-jäsenyydelle. Näin ei ole eikä Yhdysvalloilla ole vastaavia sopimuksia kaikkien Nato-maiden kanssa. Sopimuksella Suomi luovuttaa osan suvereniteetistaan USA:lle ja siksi sopimuksen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistö.

Nato-jäsenyydestä ei seuraa mitään velvoitetta kahdenväliseen sopimukseen USA:n kanssa. Voimme välttää ristiriitoja ja joutumista suurvaltojen pelinappulaksi paremmin, kun Suomen alueelle ei oteta Yhdysvaltojen tukikohtia eikä Suomea liitetä Venäjän vastaiseen saartorenkaaseen.

SKP on vaatinut keskeyttämään DCA-neuvottelut ja presidenttiehdokkaita sitoutumaan siihen, että Suomesta ei luovuteta alueita Yhdysvaltojen tai minkään muun valtion sotilastukikohdille. Myös rauhanliikkeessä vastustetaan DCA-sopimusta. Vastaavia kannanottoja odottaisi kuuluvan myös eduskunnasta.

Yhdysvaltojen Norjan kanssa tekemän puolustussopimuksen suomennos on julkaistu Rauhanliiton sivuilla.