Suomi EU:n suurin nettomaksaja

Esko Seppänen tarkasteli tiistaina 2.11. Ylen Ajankohtaisessa Ykkösessä ja blogissaan Suomen nettomaksajan roolia EU:ssa.

Yleisesti tiedetään, että Suomi on nettomaksaja. Se merkitsee, että Suomen saama ”EU-raha” on aina meidän omaa rahaamme, joka kierrätetään Brysselin kautta meille takaisin. Nettomaksu on hävikki, joka syntyy matkalla.

Viime vuonna hävikki oli valtion tilinpäätöksen mukaan 753 miljoonaa euroa, uusi Suomen ennätys. Siihen on laskettu mukaan myös Suomen rajoilla perityt ja pääkonttorin käyttöön lähetetyt tullitulot, jotka Suomen itsenäisyyden aikaan pidettiin itsellä, Seppänen totesi.

Seppäsen mukaan on myös toinen laskelma, johon nojaa kokoomuslainen valtiovarainministeriö. Se tiedottaa Suomen kansalle neljänneksen pienemmän nettojäsenmaksun, jonka on laskenut EU:n komissio. Laskelma perustuu tiettyjen kulujen tietoiseen poisjättämiseen. Mukana eivät ole 40 000 ihmisen suuruisen virkamiesarmeijan ylläpidosta ja entisten virkamiesten eläkkeistä aiheutuvat hallintokulut eivätkä EU:n ulkopuolelle suuntautuneet maksut.

Seppänen muistuttaa, että Suomen nettomaksu on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Taakan kasvu johtuu niistä valtionpäämiesten Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2005 käydyistä neuvotteluista, joiden perusteella päätettiin nykyvuosien (2007-2013) jäsenmaksuperusteista. Silloin Matti Vanhanen suostui lisäämään Suomen jäsenmaksutaakkaa ottamalla meille maksuun lisää myös muiden maiden jäsenmaksuja.

Vanhastaan on tiedetty, että Suomi maksaa jäsenmaksua Englannin puolesta. Seppänen sanoo, että hänellekin tuli vasta tänä syksynä yllätyksenä se, että Englannin puolesta maksettuun jäsenmaksuun on 10 vuotta sisältynyt jäsenmaksua myös Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin puolesta. Valtion tilinpäätöksessä siitä vaietaan.

Vuonna 2005 Suomi otti maksaakseen lisää samojen maiden jäsenmaksua. Sekin selvisi vasta tänä syksynä, kun näiden muiden jäsenmaksua tuli maksuun taannehtivasti. Sen seurauksena Suomi teki vuoden 2009 nettojäsenmaksullaan uuden kaikkien aikojen Suomen ennätyksen: seitsemän ja puoli sataa miljoonaa euroa, mistä oli muiden maiden puolesta maksettua jäsenmaksua kolmisen sataa miljoonaa.

Komission laskutavan mukaan Suomen nettomaksuosuus vuonna 2009 oli 0,32 % bruttokansantulosta (BKTL). Ennen edellä mainittua EU:n huippukokouksen päätöstä se oli vain kolmannes siitä. Suomea suuremmiksi jäsenmaksujen nettomaksajiksi komissio on saanut Belgian (0,49 %), Tanskan (0,42 %), Luxemburgin (0,39 %) ja Italian (0,34 %). Mutta kun otetaan huomioon komission laskelmasta pois jätetyt hallintomenot, Belgian ja Luxemburgin osuudet alenevat merkittävästi. Belgian osuus laskee vieläkin enemmän, kun otetaan huomioon sen satamien kautta Keski-Euroopan maihin tuoduista tavaroista perityt tullit ja niiden kantopalkkiot.

Seppänen muistuttaa myös, että kun muut maat saavat maataloustukiaisensa pääosin EU:lta, Suomi maksaa niistä valtaosan itse. Suomi on omien veronmaksajien varoista maksettujen kansallisten maataloustukien maksajana EU:ssa kolmannella sijalla heti suurten maiden Saksan ja Ranskan jälkeen. Suomen kansallinen tuki maatalouteen oli vuonna 2008 1 203 miljoonaa euroa. Maataloustukiaiset ovat Suomelle tavattoman suuri ja poikkeuksellinen kulu muihin maihin verrattuna.

Tästä Seppänen pääseekin yhteenvetoon. Kun kaikki edellä sanottu otetaan huomioon, Suomi oli vuonna 2009 suhteessa kansantuloon EU:n suurin nettomaksaja. Se maksoi muiden, meitä rikkaampien maiden puolesta EU-jäsenmaksuja yli 300 miljoonaa euroa. ”Iloista maksajaa rakastavat ainakin Englanti, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti, jotka ovat kansantuotteella mitattuna meitä rikkaampia maita ja joiden EU-jäsenmaksun maksamiseen meidät on pantu osallistumaan”, päättää Seppänen sarkastisesti.