Suomi mukana rakentamassa eliittien EU:ta
Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona Euroopan unionin uuden perussopimuksen selvin numeroin 151-27. Äänestys rikkoi puoluekenttää, ja sopimuksen voimaantulon vastustajia löytyi hallituspuolue keskustasta, demareista, kristillisdemokraateista, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista.
Merkille pantavaa oli, että perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkien puolueiden johtajat olivat sopimuksen hyväksymisen kannalla. Niin vasemmistoliiton Martti Korhonen kuin kristillisten Päivi Räsänen antoivat hyväksyntänsä asiakirjalle, joka asettaa markkinaehtoisen talouspolitiikan Euroopan perustaksi, vahvistaa suurten jäsenmaiden hallitusten valtaa ja muuttaa unionia sotilasliitoksi.
Ei eroa edeltäjään
Myös Lissabonin sopimuksena tunnettu EU:n perussopimus ei merkittävästi eroa kolme vuotta sitten Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatuneesta unionin perustuslakiesityksestä. Jo tuolloin valtaosa eurooppalaisista ei hyväksynyt EU-eliitin kaavoittamaa Euroopan suuntaa.
Uusi sopimus on Euroopan työläisten ja kansojen etujen ja toiveiden vastainen. Se olisi askel uusliberalismin lujittamisessa, työläisten oikeuksien ja julkisten palvelujen heikentämisessä sekä unioninlaajuisen militarismin voimistamisessa.
Lissabonin sopimus hävittää jäsenvaltioiden poliittista riippumattomuutta. Perustuslaillisesti ja poliittisesti jäsenvaltioista tulee käytännössä EU-valtion osavaltioita, joiden kansalliset perustuslait ja tavallinen lainsäädäntö ovat alisteisia EU:n lainsäädännölle. Sopimus siirtää EU:lle myös entistä enemmän nyt jäsenmaille kuuluvaa ulkopoliittista päätösvaltaa.
Suomen kommunistinen puolue on vastustanut uutta perussopimusta yhdessä EU-maiden kommunististen ja radikaalien vasemmistopuolueiden, Yhtyneen vasemmiston EU-parlamenttiryhmän, Euroopan vasemmistopuolueen, useiden maiden ammattiliittojen, Euroopan Attacin ja useiden muiden kansalaisliikkeiden kanssa. SKP on myös vaatinut Suomessa sopimuksesta laajaa ja demokraattista keskustelua sekä kansanäänestystä – tuloksetta.
Irlantilaiset ratkaisevat
Euroopan kansalaiset on demokratian vastaisella tavalla sivuutettu perussopimuksen valmistelussa ja päätöksenteossa. Sopimuksen hyväksyminen toteutetaan valtaosin ilman kansanäänestyksiä. Valmistelun epädemokraattisuutta kuvaa se, että satojen artiklojen ja sivujen sekä kymmenien liitteiden sopimustekstejä ei edes julkaistu kokonaisuutena ennen kuin hallitusten päämiehet hyväksyivät ne.
Euroeliitti on pelännyt kansanäänestyksiä, koska se ei usko saavansa sopimukselle kansalaisten enemmistön tukea. Ainoana EU-maana kansanäänestyksen järjestää Irlanti, jonka kansalaisilla on vielä mahdollisuus sanoa painava sanansa Euroopan kehityksen suunnasta. Valtavasta, sopimukselle myönteisestä kyllä-kampanjasta huolimatta äänestyksen tulos on epävarma.
Mikäli Irlannin kansa hylkää perussopimuksen, on Suomen eduskunta hätiköinyt jo toistamiseen ja hyväksynyt sopimustekstin, joka ei koskaan tule voimaan.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
