Suomi oli EU:n nettomaksaja myös vuonna 2004

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1/2006.

Kai vielä muistamme, kuinka Suomea vängättiin EU:n jäseneksi yli kymmenen vuotta sitten. Eräs syötti oli Esko Ahon hallituksen lupaus, että Suomi on EU:ssa nettosaaja: se saa EU:lta vuosittain noin 260 miljoonaa euroa enemmän kuin maksaa sille. Väite oli tuulesta temmattu. Suomi on ollut käytännöllisesti katsoen koko ajan EU:n nettomaksaja.

Nyt meillä on eri hallitus ja eri pääministeri kuin kymmenen vuotta sitten. Myös ääni kellossa on muuttunut. Nyt pääministeri Matti Vanhanen perustelee Suomen nettomaksun nousemista tulevina vuosina moninkertaiseksi ”solidaarisuudella” EU:n köyhiä maita kohtaan.

Melkoinen häränpylly kymmenessä vuodessa. Suomea ajettiin EU:n jäseneksi itsekkyyden pohjalta saduilla nettosaajan asemasta. Nyt, kun kaikkien on pakko tunnustaa, että olemmekin nettomaksaja, ja että nettomaksu moninkertaistuu jatkossa, saamme kuulla, että kymmenen vuotta sitten liityimmekin jonkinlaiseen solidaarisuusrahastoon.

Nettomaksu vuonna 2004

EU:n tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2004 julkaistiin 30.11.2005. Sen pohjalta voidaan laatia suhteellisen luotettavia laskelmia Suomen ja muiden jäsenmaiden nettomaksaja-/nettosaaja-asetelmista vuonna 2004.

Näiden tietojen perusteella Suomen nettomaksu vuonna 2004 oli 116 miljoonaa euroa. Valtion, Maatalouden Interventiorahaston ja Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöstietojen yhdistäminen tuottaa Suomen nettomaksuksi vuonna 2004 noin 180 miljoonaa euroa. Kun siitä vähennetään EU:lta Suomeen valtion ja sen rahastojen ohi yrityksille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja kunnille tulleet tuet (jotka eivät ole mukana em. tilinpäätösluvuissa), päädytään samaan 116 miljoonan euron nettomaksuun.

Suomen nettomaksu muodostui seuraavasti (luvut milj. euroa):

1. Maksut EU:lle

– Tullit, maatalous- ja sokerimaksut, netto 95

– ALV-pohjaan perustuvat maksut 204

– Bruttokansantuloon perustuvat maksut 1 145

Yhteensä 1 444

2. Tuet EU:lta

– Maataloustuki 870

– Tuet rakennerahastoista 362

– Sisäinen politiikka (tuet tutkimukseen,

koulutukseen, kuluttajansuojaan, yms.) 96

Yhteensä 1 328

3. Nettomaksu (2-1) – 116

Jäsenmaiden nettomaksut/-tulot asukasta kohti

EU keräsi kassaansa rahaa vuonna 2004 yhteensä 95 miljardia euroa. Väkiluvultaan suurimmat maat Saksa, Ranska, Englanti ja Italia maksoivat summasta eniten. Saksa 20 mrd. euroa, Ranska 16, Italia 14 mutta Englanti vain 12 miljardia euroa, vaikka se on asukasluvultaan noin 3 miljoonaa asukasta suurempi kuin Italia. Tunnetut Englannin maksukevennykset ovat syy Englannin pieneen maksuun.

EU palautti rahaa jäsenmaihinsa erilaisina tukina vuonna 2004 noin 94 miljardia euroa. Eniten tukea saivat Espanja (16 mrd. euroa), Ranska (13 mrd. euroa), Saksa (11 mrd. euroa) ja Italia (10 mrd. euroa). Viidenneksi eniten tukea sai maksukevennyksiä nauttiva Englanti (7 mrd. euroa).

Absoluuttiset luvut jäsenmaiden maksuista EU:lle ja tuloista EU:lta eivät kuitenkaan kerro jäsenyyden rasituksista/hyödyistä jäsenmaille. Ison maan kuuluukin maksaa ja myös saada enemmän. Selvempi kuva haitoista ja hyödyistä saadaan, kun rahavirrat lasketaan lukuina maan asukasta kohti.

Kuviossa esitetään nettomaksut/nettotulot jäsenmaittain asukasta kohti laskettuina. Suurimmat nettosaajat olivat Irlanti ja Kreikka, jotka saivat nettotuloa noin 370 euroa asukasta kohti. Vanhoista jäsenmaista nettosaajia olivat myös Portugali (lähes 300 euroa/asukas) ja Espanja (lähes 200 euroa/asukas). Irlannin suuri nettotulo johtuu erityisen suurista maataloustuista ja Kreikan nettotulo maataloustukien lisäksi myös suurista rakennerahastotuloista. Portugali ja Espanjan puolestaan ovat hyötyneet erityisesti rakennerahastotuloista.

Uudet jäsenmaat Unkaria lukuun ottamatta olivat nettosaajia ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan 2004. Tosin Unkarin nettomaksu oli vain yksi euro asukasta kohti. Uudet jäsenmaat liittyivät jäseniksi vasta toukokuussa 2004, joten ne eivät ehtineet hyödyntämään EU:n maataloustukia ja rakennerahastoja vielä täysimääräisesti. Niiden nettotulo onkin peräisin lähinnä liittymisvaiheessa saaduista erityiskorvauksista. Erityisen suuria korvauksia (asukasta kohti) maksettiin Maltalle ja Kyprokselle.

Uusien jäsenmaiden nettotuloa kasvatti myös se, että niiden maksut EU:lle olivat aika vaatimattomia vuonna 2004. Esimerkiksi Puola, joka on asukasluvultaan EU:n kuudenneksi suurin maa, tilitti EU:n kassaan maksuja 34 euroa asukasta kohti. Suomi tilitti siihen verrattuna kahdeksankertaisen määrän, vaikka Puolan asukasluku on yli seitsenkertainen Suomeen verrattuna.

Kiistan kohteena ollut Englannin jäsenmaksualennus oli yhteensä 5,3 miljardia euroa vuonna 2004. Se perittiin muilta jäsenmailta (uudet jäsenmaat mukaan lukien). Tässä kustannusten jaossa kuitenkin Saksalle, Hollannille, Itävallalle ja Ruotsille on myönnetty tuntuvat helpotukset. Niinpä niiltä perittiin rahaa Englannin maksukevennyksen rahoittamiseen vain 3–4 euroa asukasta kohti, kun esimerkiksi Suomelta sitä perittiin 25 euroa asukasta kohti.

Suurimmat nettomaksajat mitattuna asukasta kohti lasketulla nettomaksulla olivat Hollanti, Luxemburg, Belgia, Ruotsi ja Saksa. Niille oli tyypillistä, että suurista jäsenmaksuistaan huolimatta niiden saamat maatalous- ja rakennerahastotuet olivat verraten vaatimattomia.

Suomen saama maataloustuki asukasta kohti oli neljänneksi suurin Irlannin, Kreikan ja Tanskan jälkeen. Tämä pienensi tuntuvasti Suomen nettomaksua. Samoin tapahtui myös Tanskan ja Ranskan kohdalla. Ranskan saama maataloustuki asukasta kohti oli EU-maiden kuudenneksi suurin. Ranskan saaman maataloustuen kokonaismäärä oli 9,4 miljardia euroa eli yli viidesosa EU:n maataloustuen kokonaismäärästä.

Suomen nettomaksu kuusinkertaiseksi?

Ennen EU:n laajentumista Suomen nettomaksu oli em. 116 milj. euroa (2004). Valtion

talousarvioiden pohjalta voidaan arvioida, että nettomaksu on noin 250 miljoonaa kuluvana vuonna ja 400 miljoonaa euroa vuonna 2006.

Valtioneuvoston EU-sihteeristö julkaisi pari viikkoa sitten arvion, mitä Eurooppa-neuvoston äskettäinen päätös EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2007–2013 vaikuttaa Suomen nettomaksuihin. Laskelmassa Suomen EU:lta saamat tulot vuonna 2006 ovat valtion talousarvioehdotuksen mukaiset. Sen sijaan Suomen maksut EU:lle on merkitty selvästi alakanttiin ja lisäksi tullimaksut on jätetty kokonaan huomioimatta. Siten vuoden 2006 nettomaksuksi väitettiin vain 142 milj. euroa, ei em. 400 milj. euroa.

Sihteeristön oletus on, että vuosina 2007–2013 Suomen EU-tulot ovat keskimäärin 6 prosenttia pienemmät ja maksut EU:lle 12 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2006. Näillä laskentaoletuksilla Suomen nettomaksu olisi vuosina 2007–2013 keskimäärin 656 miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsisi nettomaksun kuusinkertaistumista vuodesta 2004. Että sellaista solidaarisuutta.

TEUVO JUNKA