Suomi on väärällä energiapolulla

Suomen viralliset energiaratkaisut poikkeavat aika tavalla muusta Euroopasta – eikä suunta ole hyvä. Tieteen päivillä Helsingissä kokoontunut arvovaltainen energia-asiantuntijoiden paneeli lyttäsi energiapolitiikan päälinjan totaalisella tavalla.

Ongelma näyttää olevan energiapuolella sama kuin monessa muussakin asiassa: päätöksiä tehdään ilman perusteellista tietoa ja alan parhaita asiantuntijoita kuulematta. Tai ehkä asiantuntijoita kuullaan, mutta näkemyksiä ei oteta sen kummemmin huomioon.

Kun päättäjät eivät tunnu ottavan ajankohtaista energia-alan tutkimusta huomioon, otti joukko suomalaista korkeakouluväkeä: tuloksena syntyi pari vuotta sitten Maamme energia –pamfletti, jonka tarkoituksena on antaa kokonaiskuva siitä, mitä energiapuolella oikein tapahtuu, mitkä ovat järkeviä, tulevaisuuden ratkaisuja ja mitkä vaihtoehdot kuuluvat historiaan.

Ydinvoima väärä tie

Helsingin yliopiston Tieteen päiville oli saatu kirjan kirjoittajatiimistä paikalle asiantuntijoita laidasta laitaan.

Kun kerran on valittu joku tietty energiapoliittinen peruslinja – polku – siitä on vaikea poiketa, jos se havaitaankin vääräksi.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund otti esille niin sanotun polkuriippuvuuden. Energiapolitiikka on perinteisesti suurten linjojen ja päätösten kenttää. Kun kerran on valittu joku tietty energiapoliittinen peruslinja – polku – siitä on vaikea poiketa, jos se havaitaankin vääräksi. Suomessa tehtiin aikoinaan hätiköity päätös rakentaa lisää ydinvoimaa, mikä vaikuttaa maamme energiapolitiikkaan vielä vuosikymmenten ajan.

– Ydinvoiman kustannukset arvioitiin alakanttiin pieleen moninkertaisesti. Virheinvestoinnit maksaa aina viime kädessä kansa, muistutti Lund.

Juuri tämän vuoksi se, ettei päätöksiä tehdä viimeisimmän tiedon perusteella, tulee pitemmän päälle kalliiksi.

Ydinvoiman kytkökset ydinaseteknologiaan ja Fukushiman kaltaisiin katastrofeihin nousivat myös keskustelussa esille. Miksi Suomi ottaa ydinvoiman lisärakentamisella valtavia riskejä, kun tarjolla olisi parempia vaihtoehtoja?

Tuulivoimassa valtava potentiaali

Suomessa on hyvät potentiaalit sekä tuuli- että aurinkovoimassa. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaa on rakennettu noin 40 kertaa enemmän kuin meillä, vaikka Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet. Professori emeritus Jouko Korppi-Tommola Jyväskylästä arvioi, että nykyiselläkin teknologialla Suomen tuulivoimavarat vastaavat useampaa ydinvoimalaa.

– Jos tuulivoimalla olisi väitettyjä haitallisia terveysvaikutuksia, niin kyllä ne olisi Saksassa huomattu, totesi Korppi-Tommola.

Ydinvoimaa subventoidaan muun muassa takaamalla ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamia riskejä.

Tilastollisesti Suomessa tuulee juuri silloin kuin aurinko ei paista. Aurinkoenergiaa on Suomessa tarjolla kesällä ylenpalttisesti, pitkän pimeän kauden aikana vähemmän. Asiaa helpottavat kehittyneet energian varastointimenetelmät.

Paljon keskustelua herättää tukipolitiikka. Peter Lundin mukaan tuulivoimaa tuetaan julkisesti tällä hetkellä suoraan noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Vertailun vuoksi: hallitus tukee noin 2,3 miljardilla eurolla saastuttavaa vanhaa teknologiaa, mikä ei kannusta energiansäästämiseen. Ydinvoimaa subventoidaan muun muassa takaamalla ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamia riskejä.

Professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta totesi, että valtaosa energiainvestoinneista menee muualle kuin uusiutuviin. Suomessa vahvistetaan edelleen mieluummin vanhaa kuin panostetaan uuteen.

Hiilineutraali yhteiskunta mahdollinen

Jouko Korppi-Tommola huomautti, että kotimaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nollaan maksaisi tällä hetkellä noin 2 miljardia euroa vuodessa. Hiilineutraalin yhteiskunnan ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset eivät ole esteenä, kyse on väärästä politiikan suunnasta. Esimerkiksi Ruotsissa asiat ovat huomattavasti paremmalla tolalla. Suomessa on toki kunnianhimoisia tavoitteita, mutta niihin pääseminen nykyisellä politiikalla on kyseenalaista.

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei pysytä perässä tuoreessa energia-alan tutkimuksessa.

Peter Lund ihmetteli, miksei Suomessa energiapolitiikassa oteta huomioon työllisyyttä tai tuotantoa.

– Olisi kohtuullista, että hallitus kytkisi esimerkiksi energiatuet kotimaisen energian käyttöön. Muun muassa Kiinassa on luotu paljon uusia työpaikkoja, kun on tehty parempia päätöksiä.

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei pysytä perässä tuoreessa energia-alan tutkimuksessa. Toisaalta on tahoja, joiden intresseissä on jarruttaa energiansäästöä ja uuden teknologian käyttöönottoa.