Suomi sitoutuu yhä kiinteämmin Afganistanin sotaan

Suomen hallitus ja presidentti päättivät 22. tammikuuta maamme panoksen merkittävästä lisäämisestä Afganistanin sodassa. Suomen joukkojen määrää lisätään ensi vuonna 195:ksi sotilaaksi, kun se nyt on 121. Lisäksi suomalaisille sotilaskouluttajille kaavaillaan aiempaakin haastavampia tehtäviä afganistanilaisten joukko-osastojen rinnalla.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli utvassa tehdyillä päätöksillä vastattiin USA:n toistuvasti esittämiin vaatimuksiin. Suomen lisäpanostuksesta ilmoitetaan tällä viikolla Lontoossa pidettävässä USA:n ja Naton johtajien Afganistan-kokouksessa. Afganistanin turvallisuustilanteen heikkenemisen sanotaan lisänneen myös Suomen paineita päätösten nopeuttamiseen.

Samaan aikaan olosuhteet suomalaisjoukkojen toiminta-alueella ovat muuttumassa. Muutoksen syynä on uusien yhdysvaltalaisten sotilaiden tulo Pohjois-Afganistaniin, jossa on ennestään suomalaisten lisäksi ”kriisinhallintajoukkoja” muun muassa Norjasta, Ruotsista ja Saksasta.

Jokaiselle, jopa presidentille ja hallitukselle, pitäisi olla selvää, että nyt tehdyt päätökset voivat osoittautua kohtalokkaiksi. Yhdysvaltalaisten sotilaiden tulo Pohjois-Afganistaniin suomalaisjoukkojen toiminta-alueelle lisää väistämättä aseellisten yhteenottojen määrää ja siten myös suomalaisten sotilaiden miestappioiden vaaraa.

Toimiminen samalla alueelle yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa tekee myös lopun valheellisista puheista, joiden mukaan suomalaiset eivät osallistu sotimiseen vaan ovat rauhanturvaamis- tai kriisinhallintatehtävissä. Kyse on rikollisesta valloitus- ja miehityssodasta, jossa myös osasyyllisyys jatkuvasti kiihtyvästä siviilien tappamisesta ja osallistumisesta huumebisneksen suojeluun lankeaa Suomellekin.

YK:n huumeidenvastaisen viraston raportin mukaan pelkästään viime vuonna Afganistanista maailmalle salakuljetettuun heroiiniin kuoli yli 90 000 ihmistä. Tästä kertoi Venäjän huumevalvontaviraston johtaja Viktor Ivanov äskettäin pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Hän sanoi, ettei ole tyytyväinen Naton huumeidenvastaisten toimien tuloksiin Afganistanissa ja kutsui tilannetta maassa katastrofiksi. Ivanov muistutti, että sen jälkeen kun USA vuonna 2001 lähetti joukkonsa Afganistaniin, maasta on tullut maailman johtava oopiumin ja heroiinin tuottaja. Afganistan on myös ohittanut Marokon hasiksentuotannossa. Diplomaattisena miehenä Ivanov ei tullut maininneeksi, että huumebisneksestä ovat vastuussa nimenomaan USA ja Nato.

Sen sijaan, että Suomi on luokan nöyrimpänä oppilaana valmis lisäämään panostustaan Afganistanissa, sen pitäisi välittömästi vetää joukkonsa pois maasta ja vaatia myös kaikkien muiden ulkomaisten joukkojen vetämistä. Vaatimusliikettä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on voimistettava.