Suurlakko oli Suomen työväenliikkeen ensimmäinen laajamittainen joukkotaistelu
Suurlakosta ja Punaisesta julistuksesta tulee kuluneeksi 110 vuotta.
Helsingin Rautatientorilla järjestettiin 30. lokakuuta 1095 työväen joukkokokous. Venäjällä oli kansa noussut kapinaan tsaarinvaltaa vastaan alkuvuodesta. Suomen työläiset antoivat kannatuksensa Venäjän kansan taistelulle. Samalla Rautatientorin kokous kehotti Suomen työväestöä ”yli maan lakkaamaan työstä ja asettamaan valiokunnan valmistamaan suunnitelmaa kansamme tulevaa toimintaa varten.”
Suurlakko oli Suomen työväenliikkeen ensimmäinen laajamittainen joukkotaistelu. Työväestö oli lakon johtava ja toimiva voima. Työväenliike asettui suurlakon yhteydessä selvästi sekä kansallisen demokratiataistelun että kansallisen itsenäisyystaistelun johtoon. Siinä missä perustuslaillinen porvaristo vaati vain ennen sortokautta vallinneiden ”laillisten olojen” palauttamista ja pyrki uudistuksiin Suomea sortaneen tsaarin lakeja noudattamalla, ei työväestön valtaosa piitannut tsaarin laeista. Uudistusvaatimukset olivat radikaaliudessaan suorastaan vallankumouksellisia.
Tampereella 1. marraskuuta hyväksytyssä Punaisessa julistuksessa vaadittiin, että valtiollisista uudistuksista päättäminen oli jätettävä vapailla vaaleilla valitun kansalliskokouksen tehtäväksi.
Samaan aikaan petturilliset suomalaisen porvariston edustajat kävivät työväestön selän takana neuvotteluja kenraalikuvernööri Ivan Obolenskin kanssa. Marraskuun 4. annetulla manifestilla tsaari Nikolai II lupasi palauttaa Suomeen lailliset olot, lopettaa sortotoimet ja antaa kaikille kansalaisvapaudet sekä kutsua koolle säätyvaltiopäivät päättämään valtiopäiväjärjestyksen uudistamisesta.
Tämä riitti perustuslailliselle porvaristolle, joka irtisanoutui suurlakosta. Työväestöä lupaukset eivät tyydyttäneet, mutta lakon jatkamiseenkaan ei nähty mahdollisuuksia. Lakko päättyi 6. marraskuuta, mutta kamppailu sekä tsaarinvaltaa että porvaristoa vastaan jatkui muilla tavoilla.
Vuoden 1905 suurlakko oli ratkaiseva tapahtuma, joka johti säätyvaltiopäivien hävittämiseen sekä eduskuntauudistuksen ja yleisen äänioikeuden toteuttamiseen. Työväenliike kehittyi vuoden 1905 tapahtumissa mahtavaksi joukkoliikkeeksi. Työväestön luokkatietoisuus kasvoi suurlakkoviikon aikana enemmän kuin monessa vuodessa aikaisemmin.
Mikä on suurlakon opetus nykypäivälle? Työväestö voi luottaa vain joukkovoimaansa. Emme enää elä tsaarin sortovallan alla, mutta porvaristo neuvottelee nykyään kabineteissa EU:n tasolla. Suomen kansan edut myydään suurpääomalle ensimmäisenä.
