TA-ARVIO: Kuvaus lahtareista
Vuonna 1918 murhattiin, kidutettiin ja raiskattiin Suomessa tuhansia naisia. Uhreja olivat ennen kaikkea sisällissotaan osallistuneet punakaartin naissotilaat.
Aku Louhimiehen uusin elokuva Käsky kertoo periaatteessa fiktiivisen tarinan punakaartin naissotilaan ja lahtarin välisestä mutkikkaasta suhteesta keväällä 1918.
Elokuvan alussa nuori ja idealistinen jääkäri Aaro Harjula (Samuli Vauramo) päätyy kuljettamaan vangiksi jääneen Miina Malin (Pihla Viitala) oikeuden kuultavaksi osastonsa sotilaiden harmiksi, he kun olisivat halunneet teloittaa naisen ilman turhaa byrokratiaa.
Tarinan edetessä mykkäkoulua pitävä Miina jää kuitenkin paitsioon entistä enemmän. Hänen tilalleen todelliseksi toiseksi päähenkilöksi nousee sotaoikeuden tuomari ja kirjailija Emil Hallenberg (Eero Aho).
Kyynisen ja osittain mielipuolisen Hallenbergin ja pikkuhiljaa sodan pahuudelle silmänsä aukaisevan Harjulan välinen suhde luo hetkittäin hyvin tehtyjä kohtauksia, joissa varsinkin Eero Aho näyttelee mestarillisen hyvin.
Elokuvasta jää kuitenkin keskeneräinen tunnelma, aivan kuin ohjaaja Louhimies ei olisi osannut päättää, minkälaisen tarinan hän kertoo. Punakaartilaisten osuus jää hyvin vähäiseksi, ja tarina kertoo lopulta ennen kaikkea lahtareista – jääkäristä, talonpojista ja korkean sivistyksen saaneesta porvarista.
Raja 1918 -elokuvaan verratessa samankaltaisuuksia ovat sisällissodan kaunistelematon kuvaus ja punaisten esittäminen etupäässä naishahmojen kautta. Käsky-elokuva kuitenkin pysyttelee yksittäisten henkilöiden tasolla ja jättää laajemmat yhteiskunnalliset sekä maailmanpoliittiset kytkökset mainitsematta. Kummassakin elokuvassa punaisten teloittaminen on tärkeässä osassa. Käsky elokuva näyttää, toisin kuin Raja 1918, naispunavankien todellisen kohtelun. Kiitos mm. porvariston asenteiden ja propagandan, heitä kohdeltiin kuin vaarallisia naarassusia.
Tekijöiden katkeran ironisena kommenttina elokuvassa Hallenberg tokaiseekin Harjulalle ”Tulevat sukupolvet tulevat muistamaan meidät sankareina”. Eipä siis ihme, kuinka helposti ilman omatunnon tuskia lahtareitten pojat pystyivät tekemään kansanmurhan miehitetyssä Itä-Karjalassa tai minkä takia heidän pojanpoikansa hinkuvat lapsia tappamaan Nato-joukkoihin Afganistanissa. Tässä mielessä Käsky-elokuva on hyvä muistutus maamme syntyhistoriasta.
ARI SARDAR
TA * * * (3 tähteä)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
