Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    ”Taistelulippuun eurooppalainen palkka ja -työaika”

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Miika Saukkonen

    ”Euroopassa tulisi yhdistää työläisten oikeuksia
    ja asettaa koko maanosan standardeiksi työläisten oikeudet niiden
    korkeimmalla tasolla. On kytkettävä yhteen saksalainen palkkataso,
    pohjoismainen sosiaaliturva ja ranskalainen työaika”.

    Näin puhuu

    Bruno Paladini

    , pitkän linjan aktiivi italialaisesta
    Cobas-liikkeestä, joka on ollut eräs keskeinen taustavoima Italian
    viimeaikaisissa suurmielenosoituksissa ja työtaisteluissa.

    Italiassa on nähty viime kuukausina erittäin laajaa liikehdintää

    Silvio Berlusconin

    hallituksen liberalistista politiikkaa vastaan.
    23. maaliskuuta Roomassa pidettiin kaikkien aikojen suurin mielenosoitus,
    johon osallistui italialaisten tiedotusvälineiden mukaan noin kolme
    miljoonaa työläistä. Mielenosoituksella vastustettiin hallituksen
    ajamia työreformeja, jotka lisäisivät työsuhteiden epävarmuutta
    ja heikentäisivät työläisten irtisanomissuojaa. Samoilla
    tunnuksilla työläiset olivat liikkeellä myös 16. huhtikuuta,
    jolloin Italian pysäytti päivän mittainen yleislakko.

    Eräs keskeinen voima viimeaikaisissa mobilisaatioissa on ollut perustason
    ammattiyhdistys nimeltään Cobas. Cobasin pitkäaikainen aktiivi,
    firenzeläinen Bruno Paladini vieraili huhtikuun lopulla Suomessa.

    Vaikka mobilisaatiot ovat olleet ennätysmäisiä, Paladini
    sanoo, ettei se tullut heille suurena yllätyksenä.

    – Osallistujien määrä ei ollut yllätys, koska yleislakko
    koski hyvin selkeitä teemoja, ja koska Berlusconin hallituksen uusliberalistinen
    hyökkäys on tällä hetkellä erittäin voimakas.
    Mobilisaatio oli selkeä vastaus siihen aggressiiviseen politiikkaan
    jota hallitus harjoittaa.

    – Se mikä meidät yllätti oli pikemminkin se, kuinka monet
    osallistuivat Cobasin mielenosoituksiin, jotka kuitenkin olivat erillään
    meitä maltillisempien virallisten liittojen mielenosoituksista. Esimerkiksi
    Firenzessä odotimme mielenosoitukseemme viittä tuhatta ihmistä,
    mutta siihen tuli peräti 30 000 työläistä.

    Paladinin mukaan tämä oli heidän kannaltaan tärkeä
    signaali virallisille ammattiliitoille, joita he pyrkivät painostamaan
    jotta nämä selkeyttäisivät linjaansa. Paladinin mukaan
    nämä suuret liitot ovat keskittyneet lähinnä työlain
    artikla 18:n puolustamiseen, kun taas Cobasin mukaan on asioita, jotka ovat
    ehkä vieläkin keskeisempiä, kuten esimerkiksi epävarmistavat
    työsopimukset sekä työharjoittelusopimuksia koskevat muutokset.

    – Irtisanomissuojaa koskeva artikla 18 on vain pieni osa työreformista,
    jota Berlusconin hallitus on tekemässä. Voi hyvinkin olla että
    hallitus on valmis peruuttamaan artikla 18:n muutoksen, mutta tästä
    huolimatta virallinen ay-liike ei juurikaan puhu muista tärkeistä
    teemoista.

    – Näyttääkin siltä, että hallitus haluaa saada
    virallisen ay-liikkeen mukaan hallitsemaan työelämää
    koskevia uusliberalistisia prosesseja, päättämään
    yhdessä työnantajien kanssa asioista, jotka kuitenkin heikentävät
    työläisten turvaa.

    Artiklaa 18 on pidetty Italian ay-liikkeissä tärkeänä
    saavutuksena erityisesti siksi, että se on antanut jonkinlaista suojaa
    poliittisia irtisanomisia vastaan. Italiassa monet yritykset ovat irtisanoneet
    ihmisiä nimenomaan siksi, että nämä ovat poliittisesti
    aktiivisia tai toimivat ay-liikkeessä. Säädös syntyi
    vuonna 1970 tuloksena 1960-luvun lopun kovista työtaisteluista.

    Cobas – toisin kuin virallinen ay-liike – vaatii, että artiklaa
    18 ei ole pelkästään säilytettävä, vaan myös
    että sen tuoma turva on laajennettava koskemaan kaikkia työläisiä
    – myös osa-aikaisia, vuokratyöntekijöitä, osuuskuntien
    työntekijöitä ja muita. Nykyisellään se koskee
    vain niitä palkkatyössä olevia, joilla on vakituinen työsopimus
    ja jotka työskentelevät yrityksessä, jossa on enemmän
    kuin 15 työntekijää.

    Heille juuri irtisanomissuojan laajentaminen kaikkia koskevaksi on asia,
    jonka takia työtaisteluissa pitäisi mennä eteenpäin.

    – Se on asia, joka tulee koskemaan tulevien kuukausien aikana Cobasin
    ja koko uusliberalismin vastaisen liikkeen toimintaa, Paladini vakuuttaa.

    – Yleislakkoteemojen suhteen odotamme, kuinka virallisten liittojen ja
    hallituksen väliset neuvottelut kehittyvät ja mikä on virallisten
    liittojen linja. Me emme kuitenkaan aio missään nimessä pysähtyä,
    Paladini sanoo.

    – Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että lakot ovat työläisille
    erittäin kalliita. Meidän laskujemme mukaan lakko maksaa työläiselle
    80 euroa päivässä. Syksyn jälkeen meillä on ollut
    viisi lakkoa, mikä tarkoittaa sitä, että työläisiltä
    on mennyt 400 euroa, joka on tietysti iso raha.

    Cobas on puhunut jo vuosien ajan eurooppalaisista palkoista ja eurooppalaisesta
    työajasta. Heille tämä tarkoittaa sitä, että olisi
    luotava yleiseurooppalaiset standardit sen esimerkin mukaan, missä
    palkkataso on korkein ja työaika lyhyin.

    – Käytännössä tämä tarkoittaisi, että
    yhdistetään saksalainen palkka, pohjoismainen sosiaaliturvajärjestelmä
    ja ranskalainen 35 viikkotunnin työaika, Paladini täsmentää.

    – Näihin voitaisiin lisätä myös Italian työlain
    artikla 18, joka olisi ehkä ainoa asia jonka italialaiset voisivat
    tuoda hyvänä etuna koko Eurooppaan.

    Paladinin mukaan Cobasia ja monia muita Euroopan maissa toimivia perustason
    ammattiyhdistyksiä yhdistää se ajatus, ettei tavoitteena
    ole vain työläisten oikeuksien puolustaminen vaan myös niiden
    laajentaminen.

    – Yleiseurooppalaisten oikeuksien ja työehtojen minimitason rakentaminen
    on asia, josta keskustelemme jatkuvasti, ja se on myös osa kaikkia
    päätöksiämme. Olemme käyneet keskustelua näistä
    asioista eri maiden itsenäisten liittojen ja virallisten liittojen
    sisällä toimivien suuntausten kanssa, ja esimerkiksi Saksan IG
    Metallissa tämän suuntainen ajattelu on saanut vastakaikua.

    Paladinin mukaan virallinen ay-liike kuitenkin lähinnä välttää
    ottamasta asiaan kantaa millään tavalla.

    – Ei pidä unohtaa, että viralliset ay-liikkeet ovat antaneet
    tukensa EU:n perusoikeuksien kirjalle, joka on sisällöltään
    pitkälti uusliberalistinen.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuore selvitys toimialojen kyberkypsyydestä piirtää kuvan Suomesta, jossa teknologinen murros kiihtyy, mutta yritysten kyberturvallisuuden kehitys e

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!